Versio 8. toukokuuta 2016 kello 16.33 muokkaa Leok (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 1 741 muokkausta Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 188.238.94.44) ja palautettiin versio 15085275, jonka on tehnyt 83.150.83.194: Artikkelissakin kerrotaan mm. saamelaispuukoista ← Vanhempi muutos		Versio 28. toukokuuta 2016 kello 16.25 muokkaa kumoa Haltiamieli (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 70 517 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: {{Tämä artikkeli\|käsittelee työkalua. Täsmennyssivu [[Puukko (täsmennyssivu)\|Puukko]] käsittelee sanan muita merkityksiä.}} {{lähteetön}} [[~~Image~~Tiedosto:Tommi 95mm 2066.jpg~~\|250px~~\|thumb\|Kainuun Puukon valmistama perinteinen Tommi-puukko, jossa on 95 millimetriä pitkä terä.]] '''Puukko''' on yksiteräinen varsinaisesti ~~työkaluna~~[[työkalu]]na käytettävä [[veitsi]], jonka kara on upotettu noin terän pituiseen päähän<ref>{{Kirjaviite \| Nimeke=Suomen kielen perussanakirja \| Tekijä=Haarala, Risto (toim.) \| Selite=Toinen osa, 4. painos \| Vuosi=1996 \| Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus \| Tunniste=ISBN 951-37-0503-X } \| Sivu=558 }}</ref>. Erotukseksi muista veitsistä [[Suomi\|suomalaisen]] puukon yhteydessä karaa kutsutaan ruodoksi ja päätä tavallisesti kahvaksi. Ilmaus ''yksiteräinen'' kertoo, että terän toinen reuna on teroittamaton erotukseksi esimerkiksi [[tikari]]sta. Erotukseksi muista veitsistä, [[suomalaiset\|suomalaisen]] puukon yhteydessä karaa kutsutaan ruodoksi ja päätä tavallisesti kahvaksi. Ilmaus ''yksiteräinen'' kertoo, että terän toinen reuna on teroittamaton erotukseksi esimerkiksi [[tikari\|tikarista]]. Puukolla veistetään ja vuollaan, kairataan ja kaiverretaan, [[Nylkeminen\|nyljetään]] riistaeläimiä ja perataan kalaa, paloitellaan saalista. Taitava käyttäjä tuottaa sillä kauniisti leikattuja käyttöesineitä, morsiuslahjojakin.<ref>{{Kirjaviite \| Nimeke=Eräelämän perinteitä \| Tekijä=Pälsi, Sakari \| Vuosi=1944 \| Julkaisija=WSOY, Porvoo \| Sivu=150 }}</ref> [[retkeily\|Retkeilijä]] voi puukkonsa avulla muun muassa rakentaa tarvittaessa yöpymissuojan, sytyttää nuotion, ruokailla ja päästä avannosta.<ref>{{Kirjaviite \| Nimeke=Suuri retkeilykirja \| Tekijä=Aulio, Olli \| Selite=9.painos \| Vuosi=2008 \| Julkaisija=Gummerus, Jyväskylä \| Sivu=48 }}</ref> Puukko on esimerkiksi rakennusmiesten, puuseppien ja [[retkeily\|eränkävijöiden]] suosima [[työkalu]]. Puukkoa käytetään myös [[ase\|teräaseena]] ja se on nykyisin myös keräilyesine. ==Puukko-nimen etymologia== Sanan ”puukko” alkuperä on selitetty kahdellakin tavalla. Suomen kieleen pohjautuva selitys viittaa sanojen ''suu'' → ''suukko'' kehitykseen, jolloin sanasta ''puu'' olisi tullut ajan myötä ''puukko''. Toinen selitys liittyy [[saksan kieli\|saksalaiseen]] alkuperään. Ala-saksilainen sana ''pook'', joka tarkoittaa kauppiaiden käyttämää [[tikari]]a, olisi otettu [[Suomi\|Suomessa]] käyttöön ja annettu suomalaiselle yleistyökalulle.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.nba.fi/fi/kansatieteelliset_puukko \| Nimeke = Kainuun puukko eli Tommi-puukko \| ~~Tekijä~~Julkaisija = Museovirasto \| Julkaisu = Kuukauden esine, Tammikuu 2004 \| Viitattu = 14.1.2010 }}</ref> Terminä puukko tarkoittaa lähes aina puukahvaista veistä, vaikka kahvamateriaaleja on monia, kuten [[tuohi]], [[muovi]], [[sarvi]] tai [[luu]]. Suomessa puu on ollut kaikkein yleisin. Saamelaispuukkojen kahvat on perinteisesti valmistettu poronsarvesta.

Ero sivun ”Puukko” versioiden välillä