'''Kimbrisota''' käytiin [[Rooman tasavalta|Rooman tasavallan]] ja [[Germaanit|germaaniheimojen]] välillä vuosina [[113 eaa.|113]]–[[101 eaa.]] Sota alkoi kun germaanit, jotka koostuivat pääasiassa [[kimbrit|kimbreistä]] ja [[teutonit|teutoneista]], lähtivät kotipaikoistaan [[Jyllanti|JyllanistaJyllannin niemimaa]]lta tai [[Rein]]in pohjoispuolelta etsimään uusia asuinalueita tai ruokaa kohti etelää. Joukkoon liittyi vielä muitakin heimoja ja lopulta suuri joukko germaaneja lähestyi [[Alpit|Alppeja]] ja sen raja-alueita. [[Plutarkhos|Plutarkhoksen]] mukaan jo pelkästään sotureita oli noin 300 000. Kimbrit ja teutonit löivät aluksi [[konsuli]] [[Gnaeus Papirius Carbo]]n johtaman roomalaisarmeijan [[Noreian taistelu]]ssa. Germaanit lähtivät tämän jälkeen länteen, [[Gallia]]an mutta palasivat vuonna 105 eaa. ja kohtasivat suuren roomalaisarmeijan [[Arausio]]ssa (Orange). Seuranneessa [[Arausion taistelu|taistelussa]] kimbrit ja teutonit aiheuttivat roomalaisille murskaavan tappion, joka oli pahin Rooman kärsimä katastrofi sitten [[Cannaen taistelu]]n [[Hannibal]]ia vastaan vuonna 216 eaa. Germaanit lähtivät tämän jälkeen Hispaniaan, mutta palasivat lopulta vuonna 102 eaa. Rooman armeijan komentajana toiminut [[Marius|Gaius Marius]] onnistui lyömään teutonit [[Aquae Sextiaen taistelu|Aquae Sextiaessa]] ja sen jälkeen kimbrit [[Vercellaen taistelu|Vercellaessa]]. Molemmat germaaniheimot tuhottiin täysin.
