Kuitia on rakennettu luonnonkivistä [[muuraus|muuraamalla]]. [[Tiili]]ä on käytetty ovien ja ikkunoiden pieliin sekä kellariholveihin. Linnassa on kellarikerroksen päällä kolme kerrosta, joihin pääsee keskellä taloa olevaa portaikkoa. Eteläpäässä on poikittain kivinen siipirakennus, joka on ilmeisesti rakennettu samaan aikaan päälinnan kanssa, mutta josta mahdollisesti on myöhemmin purettu kaksi ylintä kerrosta. Linnan rakennutti valmiiksi Joachimin poika, amiraali ja valtaneuvos [[Erik Fleming]].
<!-- Piilotettu, koska ristiriitainen, lähteetön ja osittain ehkä ohi aiheen. Kivilinna oli alkuaan osa nelikulmaista [[umpipiha]]a, jonka muut rakennukset olivat puurakenteisia{{Lähde}} ja perustettu muurattujen holvikellarien päälle. Tietoa keskiaikaisesta asusta ei kuitenkaan ole olemassa. Suomessa tunnetaan tapauksia, joissa kivisen keskiaikaisen rakennuksen tuhouduttua on rakennettu raunioista raivaamalla saadun perustuksen päälle puinen rakennus jonain myöhempänä ajanjaksona. Sellaista keskiaikaista rakennustyyppiä, jossa mittavan muuratun kellarin päälle rakennetaan puinen rakennus ei tunneta Suomesta tai lähialueilta. -->Tilan uusi, kivilinnan lähellä sijaitseva päärakennus, on rakennettu 1700- ja 1800-luvuilla. Kartano on ollut jatkuvasti asuttuna, ja se oli [[af Heurlin]] -suvun omistuksessa 1800-luvulta 2010-luvulle. Viimeksi kartanon omistajana oli agronomi ja maatalousyrittäjä Anders af Heurlin. Vuonna 2014 kartanon osti [[Cargotec]]in hallituksen puheenjohtaja [[Ilkka Herlin]]. Hänen kerrottiin aikovan jatkaa tilalla maatalousyrittäjyyttä menetelmillä, jotka kuormittaisivat [[Itämeri|Itämerta]] mahdollisimman vähän.<ref name="TS17122014">{{Lehtiviite | Tekijä = Vähä-Koskela, Jouko | Otsikko =Kuitian historiallinen kartano Paraisilla Ilkka Herlinille | Julkaisu =Turun Sanomat | Ajankohta =17.12.2014 | Vuosikerta =110 | Numero =344 | Sivut =6 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.12.2014 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
Maatilalla on yhteensä 250 hehtaaria viljelysmaata, jossa kasvaa tällä hetkellä vehnää, kauraa, ohraa sekä sokerijuurikkaita. Tavoitteena on, että maatilalla kehitetään entistä parempia lannoitteita ja yhä tehokkaampia luonnonmukaisia viljelymenetelmiä. Tulevaisuudessa tilalla aletaan harjoittaa myös karjankasvatusta. Kartano on mukana [[CarbonToSoil]] -projektissa.
