Avaa päävalikko

Muutokset

37 merkkiä lisätty, 3 vuotta sitten
1800-luvulla pidettiin tärkeinä valtioiden ja kansojen ”luonnonmukaisia rajoja”, jotka muodostuivat maantieteellisistä rajoista. Vielä 1800-luvun alkupuolella ei nimitystä ”Suur-Suomi” tiettävästi käytetty, mutta ajatus Suomen luonnonmaantieteellisistä rajoista on peräisin jo noilta ajoilta. Vuonna 1837 kasvitieteilijä [[J. E. A. Wirzen]] määritteli Suomen luonnonvaraisten kasvien levinneisyysalueen itäiseksi rajalinjaksi Vienanmeren, [[Ääninen|Äänisen]] ja [[Syväri]]n ja geologi [[Wilhelm Ramsay]] määritteli vuosisadan alussa kallioperätutkimuksissaan Fennoskandian kallioperän käsitteen. Myös [[Zachris Topelius]] otti asian myöhemmin esille virkaanastujaisluennossaan vuonna 1854.
 
Samoihin aikoihin kehittynyt suomalais-ugrilainen kielentutkimus nosti esille poliittisen rajan itäisellä puolella elävät suomalaisten sukulaisheimot, ja poliittisen rajan katsottiin olevan myös kielellisesti ja etnisesti väärässä paikassa. Noilta ajalta on peräisin muun muassa [[August Ahlqvist]]in (A. Oksanen) runo ”Suomen”[[Suomen valta”valta]]”, jossa sukulaisheimojen veljeyttä korostettiin muun muassa seuraavin säkein: ”''Äänisjärvi, Pohjanlahti, / Auranrannat, Vienansuu, / siin’ on, suomalainen, mahti, / jok’ ei oo kenenkään muun.''”<ref>http://peacecountry0.tripod.com/songbook.htm#2</ref>
 
[[Heikki Nurmio]]n sanoittamassa [[Jääkärimarssi]]ssa (1917) ”Vienan rannat ja maa” määriteltiin kuuluvaksi Suomeen: ”''Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks’ suuri on Suomen valta.''” Myöhemmin sanat muutettiin uutta tilannetta vastaaviksi: ”''Häme, Karjala, Vienan rannat ja maa, yks’ suuri on Suomen valta.''”
 
=== Karelianismi ===