Ero sivun ”Kyyroksen sotaretki” versioiden välillä

137 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
| seuraava =
}}
'''Kyyroksen sotaretki''' tai '''Kymmenentuhatta''' ({{k-grc|Ἀνάβασις|Anabasis}}) on [[Antiikin Kreikka|kreikkalaisen]] sotilaan ja [[historioitsija]]n [[Ksenofon]]in kirjoittama historiateos.
 
Teos kertoo, kuinka [[Persia]]n kuningas [[Kyyros nuorempi]] vuonna [[401 eaa.]] kokoaa armeijan, johon kuuluu 1000010&nbsp;000 kreikkalaista palkkasotilasta, mukaan lukien Ksenofon itse. Kyyros yrittää kukistaa veljensä [[Artakserkses II]]|Artakserkses II:n]], mutta kärsi tappion [[Kunaksan taistelu]]ssa. Kreikkalaiset palkkasotilaat päättävät tämän jälkeen marssia kotiin vihamielisen [[Vähä-Aasia|Vähän-Aasian]] läpi.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Xenophon, Rex Warner, George Cawkwell | Nimeke = The Persian expedition| Vuosi =1972| Luku = | Sivu =11 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Penguin Classics | Tunniste =ISBN 9780140440072 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 9.5.2009 | Kieli = }}</ref>
 
== Historia ==
=== Teoksen kirjoittaja ===
 
Ksenofon syntyi noin 427 eaa. ateenalaiseen yläluokan perheeseen. Hän tapasi [[Sokrates|Sokrateen]], jolla oli suuri vaikutus nuoreen Ksenofoniin. Vuonna 404 eaa. Ksenofon osallistui [[sparta]]laisten tukemaan palkkasotajoukkoon, jonka persialaisen prinssin [[Kyyros nuorempi|Kyyros]] palkkasi sotaretkelle veljeään vastaan. Sotaretken jälkeen Ksenofon osallistui Spartan kuninkaan [[Agesilaos|Agesilaoksen]] sotaan Persiaa vastaan. Palattuaan Kreikkaan Ksenofon ei saanut palata Ateenaan, koska hän oli sotinut Spartan puolella. Sotaretken jälkeen Ksenofon asettui asumaan [[Peloponnesos|Peloponnesokselle]], aluksi Spartaan, mutta myöhemmin [[Olympia (Kreikka)|Olympian]] lähelle. Ksenofonin pojat kävivät läpi niin sanotun spartalaisen kasvatuksen. Myöhemmin, Spartan kärsittyä tappion sodassa [[Theba (Kreikka)|thebalaisia]] vastaan, Ksenofon palasi Ateenaan.<ref>Buckley s.28-29 28–29.</ref>
 
[[Tiedosto:Persian Empire, 490 BC.gif|thumb|300px|Persian valtakunta ja Ksenofonin johtamien sotilaiden kulkema reitti.]]
Ksenofon itse mainitsee ''[[Hellenika]]ssaan'', että eräs Themistogenes Syrakusalainen olisi ''Anabasiksen'' kirjoittaja. Myös ''[[Suda]]ssa'' kertaankerrotaan, että ''Anabasiksen'' todellinen kirjoittaja olisi Themistogenes. Jo antiikin aikaina [[Plutarkhos]] kuitenkin väitti, että Themistogenes oli Ksenofonin käyttämä pseudonyymi. Nykyaikana on myös väitetty, että Themistogenes olisi tosiaan ollut olemassa ja että hänen kirjoittamansa ''Anabasis'' olisi hävinnyt.<ref>[http://www.jstor.org/pss/283030 Malcolm MacLaren, Jr., Xenophon and Themistogenes, Transactions and Proceedings of the American Philological Association Vol. 65, (1934), pp. 240-247240–247]</ref> Ilmeisesti Ksenofon käytti Themistogenestä pseudonyyminään, jotta teos, joka käsitteli myös häntä itseään, vaikuttaisi luotettavammalta. Tästä voi myös päätellä, että Ksenofon kirjoitti ''Anabasiksen'' ennen ''Hellenikan'' alkuosaa, joka käsittelee vuosia 411-401411–401 eaa.<ref>Ambler s. 254.</ref>
 
[[Stefanos Byzantionlainen]] mainitsee vielä yhden ''Anabasiksen'', jonka kirjoitti Sofainetos Stymfaloslainen, eräs Ksenofonin kumppaneista sotaretkellä. Stefanoksen teoksessa on neljä hyvin lyhyttä sitaattia Sofainetoksen teoksesta. On väitetty että 300-luvulla eaa. elänyt historioitsija [[Eforos]] käytti Sofainetoksen teosta lähteenään, ja [[Diodoros Sisilialainen]] käytti puolestaan lähteenään Eforosta. Diodoroksen versiossa Kyyroksen sotaretkestä Ksenofon mainitaan vasta kun kreikkalaiset ovat päässeet Traakiaan. Ehkä Ksenofon päätti kirjoittaa oman version ''Anabasiksesta'' sen jälkeen kun Sofaenetos oli julkaissut oman teoksensa, jossa Ksenofonin roolia tapahtumissa aliarvioitiin. Toisaalta Sofainetoksen teos saattaa olla myöhempi väärennös.<ref name="Rood">Rood xviii-xixxviii–xix.</ref>
 
''Kyyroksen sotaretken'' lisäksi Ksenofon kirjoitti useita muita teoksia, jotka käsittelivät useita aiheita, kuten filosofiaa, politiikkaa ja sodankäyntiä. Kyyroksen sodankäyntiä pidetään kuitenkin yleisesti hänen mestariteoksenaan.<ref name="Rood" /><ref>Rood viii.</ref>
 
=== Kirjoitusajankohta ===
 
Ehdostuksia ''Anabasiksen'' kirjoitusajankohdaksi on monta. On ehdotettu, että Ksonofon kirjoitti teoksen noin vuonna 390 eaa., eli pian tapahtumien jälkeen. On myös ehdotettu 360-lukua eaa. ja jopa 350-lukua eaa. Itse teoksessa on hyvin vähän vihjeitä tästä. 360-lukua kannattavien mukaan Ksenofon kirjoitti teoksensa esikuvana ehdotetulle kreikkalaiselle sotaretkelle Persiaa vastaan. Ateena ja Sparta sotivat tuolloin Thebaa vastaan, joka sai tukea Persialta. On myös ehdotettu, että Ksenofon kirjoitti teoksensa kahdessa osassa; ensimmäinen osa olisi julkaistu protestina vuoden 386 eaa. "kuninkaan rauhaa" vastaan ja toinen osa nostamaan spartalaisten mielialoja.<ref>Rood xvii-xviiixvii–xviii.</ref>
 
=== Tekstihistoria ===
 
Ksenofonin ''Anabasiksen'' nykypäivään säilyneet versiot perustuvat kaikki kahteen eri käsikirjoitusryhmään, jotka tunnetaan nimillä "f" ja "c". Näiden ryhmien käsikirjoitukset eroavat toisistaan, mutta myös ryhmien sisällä on eroja.<ref>Ambler s. xiv.</ref> ''Anabasis'' käännettiin ranskaksi vuonna 1509, saksaksi 1540, italiaksi 1547, espanjaksi 1552 ja englanniksi 1623.<ref>Virgil Nemoianu, Picaresque Retreat: From Xenophon's "Anabasis" to Defoe's "Singleton", Comparative Literature Studies Vol. 23, No. 2 (Summer, 1986), pp. 91-10291–102 [http://www.jstor.org/pss/40246618 jstor]</ref>
 
== Sisältö ==
[[Tiedosto:10000-03.jpg|right|thumb|250px|Sotilaat näkevät meren. Tunnettu kohtaus teoksesta. ''Life magazine'', 1901.]]
 
Kyyros oli Persian kuninkaan [[Dareios II]]|Dareios II:n]] poika. Noin vuonna 408 eaa. Dareios nimitti hänet Lyydian, Kappadokian ja Fryygian satraapiksi, sekä Vähän-Aasian sotilaspäälliköksi. Darioksen kuollessa vuonna 404 eaa. Kyyroksen vanhemmasta veljestä Artakserkseestä tuli uusi kuningas. Kaarian satraappi Tissafernes kertoi Artakserkseelle että Kyyros suunnitteli kapinaa, mutta Artakserkses armahti veljensä. Kyyros päätti kuitenkin kapinoida ja alkoi koota armeijaa, jota hän sanoi tarvitsevansa sotaan pisidialaisia vastaan. Tissafernes kertoi kuitenkin Artakserkseelle Kyyroksen armeijan suuruudesta ja pian Artakserkses alkoi myös valmistella sotaan Kyyrosta vastaan. Kyyroksen armeijan runko koostui 14&nbsp;000 kreikkalaisesta palkkasotilaasta, joita johti [[Klearkhos Spartalainen]]. Aluksi Kyyros ilmoitti aikovansa käyttää kreikkalaisjoukkoja Persian vihollisia vastaan, [[Kilikia]]ssa hän ilmoitti että hänen tavoitteenaan oli Babylon, jonka hän uskoi saavansa puolelleen. Tämän jälkeen hän aikoi jatkaa Persiaan. Kreikkalaiset suostuivat tähän, kun Kyyros lupasi heille suuren palkkion.<ref name="Lendering">Lendering, Jona: ''[http://www.livius.org/ct-cz/cyrus_ii/cyrus_ii.html Cyrus the Younger]'', Livius.org.</ref>
 
=== Kirjat ===
 
Teos koostuu seitsemästä kirjasta. Ainoastaan ensimmäinen kirja käsittelee Kyyroksen sotaretkeä.<ref>Rood ixl-xliiiixl–xliii.</ref>
 
{| {{prettytable}}
70 427

muokkausta