Ero sivun ”Belgia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Salainen123) ja palautettiin versio 15679405, jonka on tehnyt Whitetabor
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p Sivun muuttunut osoite korjattu per pyyntö using AWB
Rivi 127:
{{Pääartikkeli|[[Belgian provinssit]], [[Luettelo Belgian kunnista]]}}
 
[[FileKuva:Regions of Belgium.svg|300px|thumb|
{{Seloste|#fab274|[[Flanderi]]}}
{{Seloste|#f2536b|[[Vallonia]]}}
Rivi 214:
Belgiassa on kolme virallista kieltä, [[hollannin kieli|hollanti]], [[ranskan kieli|ranska]] ja [[saksan kieli|saksa]]. Kullakin kielellä on hallinnollisesti itsenäisen kieliyhteisön asema. Kieliyhteisöt vastaavat muun muassa koulutuksesta ja kulttuurista. Kielistä hollanti ja ranska ovat selvästi tärkeimmät. Hollanninkielisillä alueilla elää 58 % väestöstä, ranskankielisillä 31 %, kaksikielisen Brysselin asukkaita on 10 % ja saksankielisiä n. 0,7 % asukkaista.<ref name="BGN"/>
 
Koska kielikysymykset ovat herkkiä ja riitaisia, Belgian väestönlaskennoissa ei vuoden 1961 jälkeen ole kysytty, mitä kieltä kansalaiset puhuvat.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Foundations of Bilingual Education and Bilingualism | Tekijä = Colin Baker | Sivu = 37 | Julkaisija = Multilingual Matters | Vuosi = 2011 | Tunniste = ISBN 9781847693556}}</ref> [[Ethnologue]]-kirjan mukaan suuri osa (noin kuusi miljoonaa) hollanninkielisiksi laskettavista belgialaisista puhuu [[flaami]]n murretta, vuoden 1987 arvion mukaan 4,6 miljoonaa varsinaista hollantia. Belgiassa puhuttu ranska poikkeaa vain hieman Ranskassa puhutusta ranskasta lähinnä muutamien paikallisten sanojen ja sanontojen osalta sekä puhujasta riippuen myös ääntämykseltään. Vallonian alueella ranskan kieli on 1900-luvun aikana syrjäyttänyt [[valloni]]n kielen, jota joskus pidetään myös ranskan murteena. Noin 600&nbsp;000 puhuu [[Limburgin kieli|limburgin]] kieltä tai murretta. Vuonna 1987 saksankielisten määräksi arvioitiin 150&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=be | Nimeke =Languages of Belgium | Julkaisu = Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition | Julkaisija = SIL International | Ajankohta = 2009 | Tekijä = Lewis, M. Paul (toim.) | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.1.2012}}</ref>
 
=== Suurimpia kaupunkeja ===
Rivi 229:
== Kulttuuri ==
=== Kirjallisuus ===
[[Sarjakuva]]t ovat Belgiassa suosittuja, ja maa on muun muassa [[Hergé]]n ([[Tintin seikkailut|Tintti]]), [[Morris]]in ([[Lucky Luke]]) ja [[Peyo]]n ([[Smurffit]]) kotimaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.brussels-belgium-travel-guide.com/belgian-comic-strip-center.html | Nimeke=Belgian Comic Strip Center Expresses Belgium's Sense of Humor | Julkaisu =Belgian Travel Guide | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.1.2012}}</ref> Komisario [[Maigret|Maigret’n]] työtä käsittelevistä salapoliisiromaaneistaan tunnettu [[Georges Simenon]] on kotoisin Liègestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://kirjastoauthorscalendar.sci.fiinfo/simenon.htm | Nimeke=Georges (Joseph Christian) Simenon (1903-1989) | Tekijä =Petri Liukkonen (author) & Ari Pesonen | Julkaisija = Kuusankosken kaupunginkirjasto | Ajankohta=2008 | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.1.2012}}</ref> Muita tunnettuja belgialaisia kirjailijoita ovat [[Hendrik Conscience]], [[Suzanne Lilar]] ja [[Amélie Nothomb]] sekä runoilija [[Emile Verhaeren]]. Runoilija ja näytelmäkirjailija [[Maurice Maeterlinck]]ille annettiin [[Nobelin kirjallisuuspalkinto]] vuonna 1911.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1911/maeterlinck-bio.html | Nimeke=The Nobel Prize in Literature 1911 | Julkaisu = The Nobel Prize | Kieli ={{en}} | Viitattu = 21.1.2012}}</ref>
 
=== Kuvataiteet ja tekstiilit ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Belgia