Ero sivun ”Bertolt Brecht” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lapset lisätty
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p Sivun muuttunut osoite korjattu per pyyntö using AWB
Rivi 25:
 
== Elämä ==
Augsburgissa syntyneen Bertolt Brechtin äiti oli protestantti ja isä katolinen paperitehtaan johtaja. Brecht opiskeli lääketiedettä ja työskenteli [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikaan lääkintäjoukoissa. Sotakokemusten katsotaan vaikuttaneen syvällisesti hänen ajatteluunsa.<ref name="ens">{{kirjaviite | Nimeke = Otavan suuri ensyklopedia, 1. osa (Aakkoset-Cicero) | Sivu = 672-3 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1976 | Isbn= 951-1-02233-4}}</ref> Sodan jälkeen hän palasi lääketieteen opintoihin, mutta keskeytti ne 1921. Brechtin ensimmäinen näytelmä ''Baal'' esitettiin vuonna 1923. Siitä tuli erittäin suosittu. Vuonna 1927 Brecht alkoi lukea [[Karl Marx]]in ''[[Pääoma (Marx)|Pääomaa]]'', ja vuoteen 1929 mennessä hänestä oli tullut kommunisti.<ref name="Kirjastoauthorscalendar.sci.fiinfo">http://www.kirjasto.sciauthorscalendar.fiinfo/brecht.htm</ref> <!--viite koko kappaleeseen--> Tosin hän ei koskaan liittynyt kommunistiseen puolueeseen.
 
=== Pakolaisvuodet ===
Rivi 32:
[[Natsi-Saksa]]ssa hänen näytelmänsä kiellettiin. Kun sota vuonna 1939 näytti väistämättömältä, hän siirtyi Ruotsiin. Saksan vallattua Tanskan ja sen jälkeen Norjan Brecht haki viisumia Yhdysvaltoihin. Viisumipäätöstä hän odotti Suomessa toukokuuhun 1941 asti. Suomessa Brecht asui [[Hella Wuolijoki|Hella Wuolijoen]] vieraana [[Marlebäck]]issä ja kirjoitti muun muassa näytelmän ''Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti'' Wuolijoen kanssa.
 
Suomesta Brecht jatkoi Neuvostoliiton ([[Vladivostok]]in) kautta Yhdysvaltoihin, jossa hän asettui Kalifornian [[Santa Monica]]an ja jossa hänen kohtalotovereinaan oleskeli muiden muassa [[Thomas Mann]].<ref name="ens" /> Hän yritti toimia Hollywood-käsikirjoittajana, mutta sai myydyksi vain yhden käsikirjoituksen. Vuonna 1947 Brechtiä syytettiin amerikkalaisvastaisesta toiminnasta. Tästä Brecht kuitenkin selvisi sepittämällä syyttäjilleen puolitotuuksia.<ref name="Kirjastoauthorscalendar.sci.fiinfo" />
 
Vuonna 1949 Brecht muutti [[Itä-Saksa]]an [[Berliini]]in. Hän anoi ja sai vuonna 1950 [[Itävalta|Itävallan]] kansalaisuuden turvatakseen vapaan matkustusoikeuden. Brecht kirjoitti DDR:n järjestelmää kevyesti kritisoivia näytelmiä, jotka läpäisivät sensuurin ja saivat paljon suosiota sekä Itä-Saksassa että länsimaissa. Hän kuoli sydänkohtaukseen vuonna 1956.<ref name="Kirjastoauthorscalendar.sci.fiinfo" />
 
Brechtin lapsista vanhin oli näyttelijä [[Hanne Hiob]] Brechtin ensimmäisestä avioliitosta oopperalaulaja [[Marianne Zoff]]in kanssa. Brechtin ja Helene Weigelin lapsista vanhempi oli kirjailija [[Stefan Brecht]], joka jäi Yhdysvaltoihin kun muu perhe palasi sodan jälkeen Eurooppaan.<ref>[https://web.archive.org/web/20090628115144/http://www.br-online.de/kultur/gesellschaft/hanne-hiob-bertolt-brecht-nachruf-ID1245855766596.xml Bayerische Rundfunk] (Internet Archive)</ref><ref name="nyt">[http://www.nytimes.com/2009/04/22/theater/22brecht.html?_r=0 Stefan Brechtin muistokirjoitus New York Timesissa]</ref> Lapsista nuorin [[Barbara Brecht-Schall]] toimi äitinsä Helene Weigelin kuoleman jälkeen Brechtin tuotannon valvojana kuolemaansa vuoteen 2015 saakka.<ref>Leena Becker, Isänsä näytelmäteosten tiukka vahti. Helsingin Sanomat 11.9.2015 s. B 15</ref>
Rivi 109:
* [http://www.lyrikline.org/index.php?id=162&L=0&author=bb01&show=Poems&poemId=740&cHash=ef851afef2 Bertolt Brecht at lyrikline.org]
 
{{DEFAULTSORTAAKKOSTUS:Brecht, Bertolt}}
 
[[Luokka:Saksalaiset näytelmäkirjailijat]]