Ero sivun ”Linnunrata” versioiden välillä

1 028 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
dadadad
p (Käyttäjän 212.246.123.185 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Pyscowicz tekemään versioon.)
(dadadad)
Aurinkokuntamme sijaitsee 26 000 ± 1 400 valovuoden etäisyydellä galaksin keskustasta Orionin haaraksi kutsutussa kierteishaaran osassa. Johtuen sijainnistamme vain 20 valovuotta galaksin keskitason yläpuolella näemme yötaivaalla koko taivaankannen halki kulkevan himmeän juovan, linnunradan, jonka mukaan koko galaksikin on nimetty. Pimentävien pölypilvien takia näemme siitä vain osan, mutta muilla kuin näkyvällä valon aallonpituuksilla on mahdollista havaita pölypilvien takaa tulevaa [[säteily]]ä. Tähtienvälisen kaasun radiosäteilyn avulla on saatu selville Linnunradan kierteisrakenne.
 
joosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekeri
Andromedan galaksi ja Linnunrata lähestyvät toisiaan 140 kilometrin sekuntinopeudella ja ne [[Paikallinen ryhmä#Andromedan ja Linnunradan törmäys|törmäävät]] noin 4 miljardin vuoden kuluttua muodostaen mahdollisesti suuren [[elliptinen galaksi|elliptisen galaksin]]. Galaksien törmäyksessä yksittäiset tähdet eivät varsinaisesti törmää keskenään, sillä niiden väliset suhteelliset etäisyydet ovat hyvin suuria. [[Suuri attraktori]] vaikuttaa kummankin galaksin liikerataan.
 
==Rakenne==
=== Yleistä ===
joosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekeri100 000–300 000 valovuoden päähän galaksin keskustasta. Se on syntynyt [[supernova]]n räjähdyksissä sjoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerion tiiviimpi radiolähde [[Sagittarius A*]], joka on miltei Linnunradan keskustassa.
Linnunrata koostuu 100–400 miljardista [[tähti|tähdestä]]. Sen massa on 750–1000 miljardia Auringon massaa. Galaksin läpimitta on 100&nbsp;000–170&nbsp;000 valovuotta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://members.fcac.org/~sol/chview/chv5.htm | Nimeke = The Stars of the Milky Way | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Fairfax Public Access Corporation | Viitattu = 20.6.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja sen paksuus aurinkokunnan kohdalla on 3&nbsp;000–10&nbsp;000 valovuotta{{Lähde|1. joulukuuta 2009}}. Se kiertää keskustansa ympäri Auringon kohdalla kerran noin 226 miljoonassa vuodessa, mitä kutsutaan ''kosmiseksi'' tai ''galaktiseksi vuodeksi''.
 
Rakenteeltaan Linnunrata on sauvaspiraaligalaksi eli se on kiekkomainen, ja sen keskellä on keskuspullistuma sekä pitkänomainen sauvamainen tiivistymä, josta erkanee kaksi kierteishaaraa. Kierteishaaroissa on runsaasti nuoria tähtiä, tähtienvälistä ainetta ja kaasusumuja.
 
Aiemmin Linnunradassa uskottiin olevan neljä suurta kierteishaaraa.{{Lähde}} Uusien tutkimustulosten mukaan runsaasti kirkkaita nuoria ja vanhempia punaisia jättiläistähtiä sekä kaasua sisältäviä päähaaroja on vain kaksi: Kilven–Kentauruksen (''Scutum-Centaurus'') ja Perseuksen haarat. Näiden lisäksi on kolme heikompaa, pääasiassa kaasua ja nuorien tähtiä tiivistymiä sisältävää kierteishaaraa: Kulmaviivoittimen (''Norma Arm'') ja Jousimiehen (''Sagittaurius Arm'') haarat sekä Ulompi haara (''Outer Arm'')<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sciencedaily.com/releases/2008/06/080603160245.htm | Nimeke = Two of the Milky Way's Spiral Arms Go Missing | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 3.6.2008 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Science Daily | Viitattu = 7.6.2008 | Kieli ={{en}} }}</ref>. Lisäksi keskussauvan molemmilla reunoilla on kierteishaarat: Lähempi ja Kauempi kolmen kiloparsekin haara (''Near and Far 3kpc Arm''). Oma Aurinkomme sijaitsee Jousimiehen kierteishaaran ulommalla jatkeella varsinaisen Jousimiehen haaran ja Perseuksen haaran välimailla, niin kutsutun Orionin haaran (''Orion Spur'') reunalla.
 
Linnunradan kiekko on melko ohut, tiivis ja pyörivä. Kiekon tähdet ovat enimmäkseen suhteellisen nuoria [[populaatio I]]:n tähtiä, joissa on korkea [[metallipitoisuus]]. Jotkut tähtitieteilijät uskovat Linnunradassa olevan "paksun kiekon", jossa on Aurinkoa hieman vanhempia ja metalliköyhempiä tähtiä.
 
''Keskuspullistumassa'' on vanhempia, noin 10 miljardin vuoden ikäisiä tähtiä. Aivan galaksin keskustassa on jättiläismäinen [[musta aukko]]. ''Halo'' ympäröi kiekkoa ja se sisältää vanhoista tähdistä koostuvia [[pallomainen tähtijoukko|pallomaisia tähtijoukkoja]]. Halo ei pyöri lainkaan tai mahdollisesti se pyörii kiekkoon nähden vastakkaiseen suuntaan. Halon tähdet ovat metalliköyhiä [[populaatio II]]:n tähtiä. Kauempana Linnunradan keskustasta olevat pallomaiset tähtijoukot kiertävät Linnunrataa kaltevammilla ja soikeammilla radoilla kuin lähempänä olevat. Linnunradan kiekkoon sataa halon alueelta suurinopeuksisia neutraalin vedyn pilviä.
 
Linnunrataa ympäröi myös halon alueelle ulottuva kuuma [[korona]], joka ulottuu 100&nbsp;000–300&nbsp;000 valovuoden päähän galaksin keskustasta. Se on syntynyt [[supernova]]n räjähdyksissä sinkoutuneesta kuumasta, hyvin harvasta kaasusta. Koronan hiukkastiheys on niin pieni, ettei se ole juurikaan ympäristöään lämpimämpi. Valtaosa halon massasta saattaa kuitenkin koostua [[Pimeä aine|pimeästä aineesta]], joka voi ulottua kauas kiekon reunan ulkopuolelle. Pimeää ainetta saattaa olla Linnunradassa yli tuhat miljardia Auringon massaa, eli se nostaisi galaksin kokonaismassan 2&nbsp;000 miljardiin Auringon massaan.
 
Aurinko on 26&nbsp;000 valovuoden (8,5 &plusmn; 0,5 kiloparsekin) päässä galaksin keskustasta. Lähimmillään Aurinko on kierroksensa aikana noin 8,3 kiloparsekin päässä keskustasta. Aurinko kiertää Linnunradan keskustaa vauhdilla 217&nbsp;km/s ja on kiertänyt 20–25 kierrosta elinikänsä aikana. Auringon kiertovauhti on yksi valovuosi 1&nbsp;400 vuodessa. Aurinko on ns. [[Paikallinen kuuma kupla|paikallisessa kuumassa kuplassa]] Orionin haarassa. Linnunradan keskustan sauvan pituus on noin 27&nbsp;000 valovuotta ja lähimmillään noin 15&nbsp;000 valovuoden etäisyydellä meistä.
 
=== Linnunradan keskus ===
[[Kuva:ESO-VLT-Laser-phot-33a-07.jpg|thumb|250px|Kaasu- ja pölypilviä Linnunradan keskustan suunnassa kuvattuna [[Paranalin observatorio|Paranalin observatoriosta]]. Pilvien alla näkyy [[Antares]] ja [[Jupiter]]. Lasersäde osoittaa keskukseen.]]
[[Tiedosto:Milky way 2 md.jpg|thumb|250px|Linnunradan keskus Jousimiehen tähdistön suunnasta kuvattuna. [[Jousimies#Jousimiehen teepannu|Jousimiehen Teepannun]] tähdet on ympäröity.]]
<!--
[[Kuva:Milky_Way_galaxy.jpg|thumb|Taiteilijan näkemys Linnunradasta.]]
-->
[[Linnunradan keskus]] sijaitsee [[Jousimies|Jousimiehen tähdistön]] suunnalla. Keskustan tähdet ovat hyvin tiheässä verrattuna Auringon lähialueen tähtitiheyteen. Keskustassa sijaitsee voimakas radiolähde Sagittarius A. Koska Linnunradan keskuksen suunnassa on runsaasti tähtienvälisiä kaasu- ja pölypilviä, keskus ei näy näkyvässä valossa, ultravioletissa ja pehmeissä röntgensäteissä. Linnunradan keskustaa voi havaita pölyä läpäisevillä gammasäteilyn, kovan röntgensäteilyn, infrapunan, submillimetrialueen ja radioalueen aallonpituuksilla.
 
Sagittarius A on monimutkainen radiolähde, jonka keskustassa on tiiviimpi radiolähde [[Sagittarius A*]], joka on miltei Linnunradan keskustassa.
Linnunradan keskustassa sijaitsee [[musta aukko]], jonka massa on 4,3 miljoonaa Auringon massaa ja halkaisija noin 50 miljoonaa kilometriä<ref>MSNBC: [http://www.msnbc.msn.com/id/26529279/ Linnunradan musta aukko mitattu] (englanniksi). Haettu 8.2.2010.</ref>
eli kolmannes Maan etäisyydestä Aurinkoon.
Mustaa aukkoa ympäröi kaasumainen kertymäkiekko, johon on saapunut kaasua muualta. Kuuma kaasu kiertää lähes ympyrämäistä spiraalia mustan aukon ympärillä ja säteilee eri aallonpituuksilla. Menneisyydessä oletetaan suurten kaasumäärien aiheuttaneen kertymäkiekossa purkauksia, joissa on lähtenyt Linnunradan keskustasta kahteen suuntaan valtavan nopeita jättiläismäisiä suihkuja.
 
Linnunradassa oletetaan tapahtuneen voimakasta tähtien muodostumista 200 miljoonaa vuotta sitten, ja samaan aikaan tähtienvälistä ainetta syöksyi keskustan mustaan aukkoon.{{Lähde}} Näitä tähtiryöppyjä tapahtunee Linnunradassa noin 500 miljoonan vuoden välein. Nuoruudessaan Linnunrata lienee ollut aktiivisempi suihkuttaja ja silloin sen on täytynyt olla [[kvasaari]] tai [[Seyfertin galaksi]].
 
Linnunradan [[absoluuttinen kirkkaus]] on &minus;20,5.hmojoajoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekeri
 
joosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekeri
== Ikä ==
Vuonna [[2007]] galaksin halossa sijaitsevan tähden [[HE 1523-0901]] iäksi arvioitiin 13,2 miljardia vuotta, eli lähes yhtä paljon kuin [[maailmankaikkeus|maailmankaikkeuden]] ikä. Kyseessä on vanhin Linnunradan alueelta löydetty kohde, joten se asettaa alarajan Linnunradan iälle. Tähden ikä arvioitiin [[Very Large Telescope]] -teleskoopin avulla.
 
Galaksin ohuen kiekon tähtien ikää arvioitiin samalla periaatteella kuin HE 1523-0901:n, ja arvioiden perusteella alueen ikä on noin 7,1–10,5 miljardia vuotta. Tämä tarkoittaa, että halon ja ohuen kiekon muodostumisen välillä saattoi olla jopa 5 miljardin vuoden aikaväli.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.aanda.org/index.php?option=com_article&access=doi&doi=10.1051/0004-6361:20053307&Itemid=129 | Nimeke = The Age of the Galactic Thin Disk from Th/Eu Nucleocosmochronology | Tekijä = del Peloso, E. F. | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 4.9.2005 | Julkaisupaikka = aanda.org | Julkaisija = Astronomy and Astrophysics | Viitattu = 20.6.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
== Havaitseminen Maasta ==
Linnunrata on havaittavissa parhaiten pimeänä yönä kaukana [[valosaaste]]esta. Silloin se on paljain silmin nähtävissä vaaleana utumaisena nauhana, joka kulkee yötaivaan halki.
 
Linnunrata kulkee pohjoisella taivaalla [[Kotka (tähdistö)|Kotkan]], [[Joutsen (tähdistö)|Joutsenen]], [[Kefeus (tähdistö)|Kjoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekeri]]<nowiki/>säteilyn, joten ne voidaan havaita infrapunateleskoopeilla. Sen sijaan emme voi nähdä suoraan galaksin spiraalirakennetta, koska sijaitsemme suunnilleen Linnunradan tasossa.
Linnunrata kulkee pohjoisella taivaalla [[Kotka (tähdistö)|Kotkan]], [[Joutsen (tähdistö)|Joutsenen]], [[Kefeus (tähdistö)|Kefeuksen]], [[Kassiopeia (tähdistö)|Kassiopeian]], [[Perseus (tähdistö)|Perseuksen]], [[Ajomies (tähdistö)|Ajomiehen]], [[Kaksoset (tähdistö)|Kaksosten]] ja [[Yksisarvinen (tähdistö)|Yksisarvisen]] tähdistöjen kautta. Joutsenen tähdistön alueella on havaittavissa Linnunradan vyön kahtia jakava tummempi alue, jota sanotaan Suureksi repeämäksi. Se on valtava tähtienvälinen pölypilvien joukko, joka estää sen takana olevien tähtien valon näkymisen.
 
Tiheimmillään Linnunradan tähtipilvet ovat [[Jousimies|Jousimiehen]] tähdistön suunnalla, missä sijaitsee myös galaksin keskus. Pienelläkin [[kiikari|kiikarilla]] katsottuna näkymä Linnunradasta muuttuu merkittävästi, sillä se paljastaa utumaisen hehkun valtavaksi määräksi himmeämpiä tähtiä.
 
Parhaiten Linnunradan rakenne paljastuu, kun sitä tutkitaan [[infrapunasäteily]]n aallonpituuksilla. Useimmat tähtienväliset pölypilvet läpäisevät tähtien lähettämän infrapunasäteilyn, joten ne voidaan havaita infrapunateleskoopeilla. Sen sijaan emme voi nähdä suoraan galaksin spiraalirakennetta, koska sijaitsemme suunnilleen Linnunradan tasossa.
 
== Naapurigalaksit ==
[[Kuva:Universe Reference Map (Location) 001.jpeg|thumb|center|900px|Kaavakuva Maan ja Linnunradan sijainnista [[Neitsyen superjoukko|Neitsyen superjoukossa]]. [http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a7/Universe_Reference_Map_%28Location%29_001.jpeg Suurempi kuva] ]]
<br clear="all">joosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekeri
Linnunradan nopeutta ja liikettä avaruudessa ei pystytä määrittämään tarkasti, koska ei ole mitään mihin nopeuden suhteuttaisi. Linnunradan, Andromedan ja Kolmion galaksit muodostavat 35 kääpiögalaksin kanssa [[Paikallinen ryhmä|paikallisen galaksiryhmä]]n (ks. [[galaksijoukko]]), joka kuuluu Neitsyen (''Virgo'') [[superjoukko]]on. Linnunrataa kiertää [[Suuri Magellanin pilvi]], joka on noin 20&nbsp;000 valovuoden läpimittainen. Linnunrataa kiertävät myös [[Pieni Magellanin pilvi]] ja Iso koiran (Canis Major) kääpiögalaksi. Pienimmät Linnunradan [[satelliittigalaksi]]t Carina, Draco, ja Leo II ovat kääpiögalakseja joiden läpimitta on vain noin 500 valovuotta. Lähin meitä oleva kääpiösatelliittigalaksi lienee Jousimiehen (Sagittarius) kääpiöellipsi. Aikaisemmin meitä lähimmäksi on luultu ainakin seuraavia kääpiögalakseja: Ursa Minor, Sculptor, Sextans, Fornax ja Leo I.
 
== joosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekerijoosepi on neekeri joosepi on neekerijoosepi on neekeri ==
== Etymologia ==
Monissa kielissä Linnunrataa kutsutaan [[maito]]on viittaavilla nimityksillä (kuten englannin "Milky Way"). Se johtuu siitä, että [[Kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen]] mytologian mukaan Linnunrata oli syntynyt [[Hera (mytologia)|Hera-jumalattaren]] maidosta. Suomenkielinen nimitys palautuu muinaissuomalaisten uskomuksiin. Linnunradan uskottiin olevan [[Itämerensuomalaiset kansat|itämerensuomalaisten]] pyhän linnun [[Tuonen joutsen|joutsenen]] reitti taivaan halki [[lintukoto]]on <ref> [http://www.taivaannaula.org/blogi/index.php?paged=2 Taivaankannen takojat, haettu 5.9.2008] "Tähtitaivaan liikkeitä katsellessa ei vaadita paljonkaan mielikuvitusta siihen ajatukseen, että Joutsen pesii Linnunradalla. Itämerensuomalaisten uskomuksissa Linnunrata on ollut muuttolintujen väylä, joka vie Lintukotoon." </ref>.
 
Rekisteröitymätön käyttäjä