Ero sivun ”Linnunrata” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
cyka
p Käyttäjän 212.246.123.185 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Pyscowicz tekemään versioon.
Rivi 2:
{{Lähteetön}}
{{Galaksi
| nimi = jumalaLinnunrata
| kuva = kurwaMilky Way 2005.jpg
| kuvateksti = [[NASA]]n taiteilijan näkemys Linnunradasta.
| epookki =
Rivi 16:
| joukko_ryhmä =
| tyyppi = [[Sauvaspiraaligalaksi]]
| massa = 61,9-40–1,2,05 × 10<sup>12</sup>
| tähti_lkm = 666100–400 miljardia
| kulmaläpimitta =
| näennäinen =
Rivi 23:
}}
[[Kuva:Milky Way Arms.svg|thumb|240px|Linnunradan spiraalihaarat. Aurinkokunnan sijainti merkitty keltaisella]]
'''HitlerinrataLinnunrata''' on [[sauvaspiraaligalaksi]], jossa sijaitsevat mm. [[Maa]] ja muu [[aurinkokunta]]. Linnunrata on kiekon muotoinen tähtirykelmä, jossa on satoja miljardeja [[Aurinko|Auringon]] kaltaisia [[tähti]]ä. Linnunrata kuuluu [[Paikallinen ryhmä|paikalliseen ryhmään]], jossa on kolme suurta ja yli 30 pientä kääpiögalaksia. Näistä 2,5 miljoonan [[valovuosi|valovuoden]] etäisyydellä sijaitseva [[Andromedan galaksi]] on läpimitaltaan suurin ja Linnunrata lähes yhtä suuri. Linnunradalla on seuralaisenaan useita kääpiögalakseja, joista tunnetuimmat, [[Suuri Magellanin pilvi]] ja [[Pieni Magellanin pilvi]],<ref>[http://www.astronetti.com/tahtitieto/linnunrata.htm Astronetti: Linnunrata].</ref>{{404}} näkyvät eteläisen pallonpuoliskon yötaivaalla paljain silminolella näemme yötaivaalla koko taikin on nimetty. Pimentävien pölypilvien takia näemme siitä vain osan, mutta muilla kuin näkyvällä valon aallonpituuksilla on mahdollista havaita pölypilvien takaa tulevaa [[säteily]]ä. Tähtienvälisen kaasun radiosäteilyn avulla on saatu selville Linnunradan kierteisrakennesilmin.
 
Aurinkokuntamme sijaitsee 26&nbsp;000 &plusmn; 1&nbsp;400 valovuoden etäisyydellä galaksin keskustasta Orionin haaraksi kutsutussa kierteishaaran osassa. Johtuen sijainnistamme vain 20 valovuotta galaksin keskitason yläpuolella näemme yötaivaalla koko taivaankannen halki kulkevan himmeän juovan, linnunradan, jonka mukaan koko galaksikin on nimetty. Pimentävien pölypilvien takia näemme siitä vain osan, mutta muilla kuin näkyvällä valon aallonpituuksilla on mahdollista havaita pölypilvien takaa tulevaa [[säteily]]ä. Tähtienvälisen kaasun radiosäteilyn avulla on saatu selville Linnunradan kierteisrakenne.
 
Andromedan galaksi ja Linnunrata lähestyvät toisiaan 140 kilometrin sekuntinopeudella ja ne [[Paikallinen ryhmä#Andromedan ja Linnunradan törmäys|törmäävät]] noin 4 miljardin vuoden kuluttua muodostaen mahdollisesti suuren [[elliptinen galaksi|elliptisen galaksin]]. Galaksien törmäyksessä yksittäiset tähdet eivät varsinaisesti törmää keskenään, sillä niiden väliset suhteelliset etäisyydet ovat hyvin suuria. [[Suuri attraktori]] vaikuttaa kummankin galaksin liikerataan.
 
==Rakenne homo==
=== Yleistä ===
Linnunrata koostuu 100–400 miljardista [[tähti|tähdestä]]. Sen massa on 750–1000 miljardia Auringon massaa. Galaksin läpimitta on 100&nbsp;000–170&nbsp;000 valovuotta<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://members.fcac.org/~sol/chview/chv5.htm | Nimeke = The Stars of the Milky Way | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Fairfax Public Access Corporation | Viitattu = 20.6.2015 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja sen paksuus aurinkokunnan kohdalla on 3&nbsp;000–10&nbsp;000 valovuotta{{Lähde|1. joulukuuta 2009}}. Se kiertää keskustansa ympäri Auringon kohdalla kerran noin 226 miljoonassa vuodessa, mitä kutsutaan ''kosmiseksi'' tai ''galaktiseksi vuodeksi''.