Ero sivun ”Gotthardin pohjatunneli” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
kieliasukorjauksia |
||
Rivi 3:
[[Kuva:Alptransit_Gotthardachse.png|thumb|right|375px| Gotthardin ja Cenerin pohjatunnelit]]
'''Gotthardin pohjatunneli''' ({{k-de|Gotthard-Basistunnel}}, {{k-it|Galleria di base del San Gottardo}}) on rakenteilla oleva 57-kilometrinen rautatietunneli [[Sveitsi]]ssä. Tunneli otettiin kaupalliseen liikennekäyttöön kesäkuun 2016 alussa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=Maailman pisin rautatietunneli auki Sveitsissä|Julkaisu=Aamulehti|Ajankohta=24.5.2016|Sivut=A19|Julkaisija=|Viitattu=24.5.2016|Luettu=}}</ref> Gotthardin pohjatunneli on
== Tunnelin rakenne ==
Rautatietunneli koostuu kahdesta erillisestä, noin 40 metrin päässä toisistaan kulkevasta tunnelista, joista itäistä pitkin junat kulkevat etelään ja läntistä pohjoiseen. Itäisen tunnelin pituus on 57,104 kilometriä ja läntisen 57,017 kilometriä.<ref name="CH+">Bahnprofil Schweiz, s. 67</ref> Tunnelien välille kaivetaan turvallisuustekijöiden vuoksi käytäviä 325 metrin välein. Kaiken kaikkiaan tunneleita, kuiluja ja kulkureittejä kaivetaan 151,8 kilometriä.
Tunnelin pohjoinen suuaukko on Rynächtin liikennepaikan (456
== Liikenne ==
Pohjatunneli liittyy laajaan hankkeeseen, jolla parannetaan Sveitsin ja Saksan sekä Italian välisiä ratayhteyksiä. Gotthardin tunneleiden lisäksi [[Zürich]]in ja [[Milano]]n välillä tulee olemaan [[Cenerin pohjatunneli|Cenerin]] ja [[Zimmerbergin pohjatunneli]]t.<ref>[http://www.bav.admin.ch/projekte/index.html?lang=de Bav.admin.ch]</ref> Pohjatunnelin käyttöönoton jälkeen matka-aika Zürichistä Milanoon on arviolta
Gotthardin pohjatunneli korvaa osittain jo olemassa olevan [[Gotthardin tunneli]]n, joka jää edelleen hitaamman tavara- ja paikallisliikenteen käyttöön.
== Rakennusprojekti ==
Hankkeen toteuttaja on AlpTransit Gotthard AG -yhtiö, joka on Sveitsin valtiollisen rautatieyhtiön [[SBB-CFF-FFS]]:n tytäryhtiö. Pohjatunnelin kokonaiskustannukset tulevat aikanaan olemaan tämän hetken tietojen perusteella 9,8 miljardia [[CHF|Sveitsin frangia]] (7,3 miljardia euroa)<ref>[http://www.alptransit.ch/en/project-alptransit-gotthard/the-costs/ Kokonaiskustannusarvio 30.6.2010]</ref>. Tunnelityömaalla on työskennellyt vuosien aikana 2 500 henkilöä.<ref name="AL">Aamulehti sivu A15, 15.10.2010</ref> Heistä on kuollut onnettomuuksissa kahdeksan (tilanne syyskuussa 2010)<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jobindex.ch/hrtoday/de/hr_services/newsticker/706767/706547/706549/705399/4th_International_scil_Congress | Nimeke = Sveitsiläisen HR-sivuston artikkeli | Julkaisu = Mineur im Ceneri-Basistunnel von Felsblock erschlagen | Ajankohta = 23.9.2010 |Viitattu = 27.10.2010 | Kieli = {{de}}}}</ref>
Tunneleita tehtiin muun muassa kallioperästä ja tunnelien koosta riippuen sekä räjäyttämällä (44
Tunneli oli alun perin tarkoitus ottaa käyttöön joulukuussa 2016,<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Press release - Detail: AlpTransit Gotthard AG|osoite = https://www.alptransit.ch/en/media/press-releases/press-release-detail/article/countdown-running-exactly-a-year-to-the-opening-of-the-gotthard-base-tunnel/|julkaisu = www.alptransit.ch|viitattu = 2015-07-29}}</ref> mutta käyttöönotto aikaistui ja tunneli avattiin jo kesäkuussa 2016.
== Rakennusprosessin eteneminen ==
{{Korjattava/muoto}}
*1996 aputunneleiden kaivaminen alkoi
*2001 päätunneleiden kaivaminen alkoi
Rivi 35 ⟶ 36:
*2011 tammikuussa 150,8 km (99,3 %)
*23.3.2011, läntisen tunnelin puhkaisu
*2016 kesäkuussa rautateiden kaupallinen käyttöönotto
== Katso myös ==
|