Ero sivun ”Kauhukirjallisuus” versioiden välillä

Kauhuteemoja on löydettävissä vanhimmista myyteistä ja [[Kummituskummitus|kummitus-]], [[Vampyyrivampyyri|vampyyri-]] yms. tarinat ovat kuuluneet kansanperinteeseen ympäri maailmaa. [[Grimmin veljekset|Grimmin veljesten]] kokoamat ja toimittamat kansansadut sisältävät kauhuelementtejä.

Modernin kauhukirjallisuuden juuret ovat 1700–1800-lukujen vaihteen englantilaisessa goottilaisessa romaanissa, joka liittyi kirjallisuuden [[Romantiikkaromantiikka|romanttiseen]] suuntaukseen, kuvaten ihmismielen selittämätöntä ja pimeää puolta. Kauhufiktiota onkin kutsuttu myös '''kauhuromantiikaksi''', mutta termi sopii huonosti suureen osaan uudempaa kauhua. Goottilaisen kauhun perusteoksena on pidetty [[Horace Walpole|Horace Walpolen]]n ''The Castle of Otrantoa'' (1764). Goottilaiselle romaanille tyypillistä ovat kirotut paikat, suvussa kulkevat kiroukset, aaveet, hulluus jne. Tyylin nimi tullee siitä, että tarinat sijoitettiin usein (uus)[[Gotiikkagotiikka|goottilaisiin]] rakennuksiin. [[Mary Shelley|Mary Shelleyn]]n ''[[Frankenstein|Frankenstein, uusi Prometheus]]'' vuodelta 1818 on tunnettu goottilaisen romaanin muunnelma, joskin sitä on pidetty myös ensimmäisenä tieteisromaanina. Myöhäisempi goottilaisen romaanin perillinen on [[Bram Stoker|Bram Stokerin]]in ''[[Dracula (romaani)|Dracula]]''.

[[TiedostoKuva:Edgar_Allan_Poe_2Edgar Allan Poe 2.jpg|linkki=https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Edgar_Allan_Poe_2.jpg|pienoiskuvathumb|150x150px120px|[[Edgar Allan Poe]]]]

Goottilaisen romaanin suurelta osin korvasivat Englannissa viktoriaanisella kaudella lyhyet kummitustarinat, joiden mestariksi on mainittu [[M. R. James]] ja parhaiksi tarinoiksi [[Algernon Blackwood|Algernon Blackwoodin]]in ”Pajut” ja [[Oliver Onions|Oliver Onionsin]]in ”Kutsuva kaunokainen” (suomeksi antologiassa ''Englantilaiset aaveet'').

== Kauhukirjallisuus nykyisin ==

Eräänä kauhun nykyjuonteena on ollut äärimmäisen väkivallan tavoittelu (etenkin [[splatterpunk]]). Suuri osa nykykauhusta onkin hyvin väkivaltaista, mutta genrestä löytyy silti yhä muitakin ulottuvuuksia.

Nykyisistä kauhukirjailijoista varmasti tunnetuin on [[Stephen King]], joka aloitti uransa vuonna 1974 ilmestyneellä Carrie–kirjallaan. Stephen Kingin ansioksi katsotaan muun muassa kauhun tuominen perinteisiltä goottilaistyyppisiltä tapahtumapaikoilta (hautausmaat, vanhat linnat jne.) sivistyneen yhteiskunnan ja uuden teknologian keskelle. [[Clive Barker]] pyrki 1980-luvulla kirjoittamillaan [[Veren kirjat|Veren kirjoilla]] kauhun peruskliseiden kiertämiseen. [[Anne Rice]] on jatkanut vampyyriromaanin perinnettä aiempaa psykologisemmin. [[Thomas Harris|Thomas Harrisin]]in ''Hannibal Lecteriä'' kuvaavat kirjat elokuvaversioineen ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että ”eksentrisistä” ja yliälykkäistä sarjamurhaajista on tullut nykyviihteessä jopa kliseenomaisia hahmoja.

Ensimmäinen akateeminen kauhuromantiikan tutkimus Suomessa lienee kirjallisuudentutkija [[Eino Railo|Eino Railon]]n väitöskirja ''Haamulinna'', joka tarkastettiin Helsingin yliopistossa 1925. Alaotsikkona on ''Aineistohistoriallinen tutkimus Englannin kauhuromantiikasta''. Vuonna 2007 ilmestyi [[Jukka Sarjala (s. 1959)|Jukka Sarjalan]] teos ''[[Salonkien aaveet]]'', joka käsittelee Suomen varhaista kauhukirjallisuutta.

* {{Kirjaviite | Tekijä=Bengtsson, Niklas | Nimeke=Kauhua ja kirmailevia kummituksia: Kotimaisen kauhun varhaisia vaiheita ja 90-luvun kauhukirjallisuutta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=BTJ Kirjastopalvelu |Julkaisupaikka=Helsinki| Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 951-692-497-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Halme, Jukka & Nummelin, Juri (toim.) | Nimeke=Ulkomaisia kauhukirjailijoita | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=BTJ Kirjastopalvelu |Julkaisupaikka=Helsinki| Vuosi=2005 | Tunniste=ISBN 951-692-595-2}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Harto & Latvanen, Marko | Nimeke=[[Verikekkerit|Verikekkerit: Kauhun käsikirja]] |Julkaisija Selite=Otava2. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsingissä |Vuosi Julkaisija=1996Otava |Selite Vuosi=2.1996 uudistettu| painos|Tunniste=ISBN 951-1-14031-0}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Matilainen, Hanna | Nimeke=Mitä kummaa! Opas kotimaiseen spekulatiiviseen fiktioon |Julkaisija=Avain| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Avain | Vuosi=2014 | Tunniste=ISBN 978-952-304-024-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Sarjala, Jukka | Nimeke=[[Salonkien aaveet|Salonkien aaveet: Varhaisin kauhuromantiikka Suomen kirjallisuudessa]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |Julkaisupaikka=Helsinki| Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-951-746-933-3}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Savolainen, Matti & Mehtonen, Päivi (toim. ) | Nimeke=Haamulinnan perillisiä: Artikkeleita kauhufiktiosta 1760-luvulta 1990-luvulle |Julkaisija=Kirjastopalvelu| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjastopalvelu | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-692-295-3}}

* [http://koti.mbnet.fi/pasenka/kirjallisuus/kirjat1.htm Suomenkieliset sf-, fantasia- ja kauhukirjat 1887–2005.]

* [http://www.horror.org/ Horror Writers Association] {{en}}

* [http://www.gutenberg.org/dirs/etext05/8jgst10.txt M.R. Jamesin Ghost Stories of an Antiquary] {{en}}

* Frans Mäyrä: [http://www.uta.fi/~tlilma/nopea_viillos_05.pdf Nopea viillos kauhuun]. Ulkomaisia kauhukirjailijoita -teoksen esipuhe, luonnosversio. (PDF)

{{Metatieto}}