Wikipedia

Ero sivun ”Tiedonhankintatutkimus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p kielenhuoltoa
p lisää kielenhuoltoa
Rivi 1:
{{lupaava}}
'''Tiedonhankintatutkimus''' (eng. information seeking research) on [[informaatiotutkimus|informaatiotutkimuksen]] osa-alue, joka omalta osaltaan pyrkii kehittämään [[Informaatiotutkimus|informaatiotutkimuksen]] metodologista ja käsitteellistä perustaa.<ref name="haasio9">Haasio & Savolainen 2004, s. 9.</ref> Tiedonhankintatutkimus tarkastelee yksinkertaisimmillaan ketjua [[tiedontarve]]–[[tiedonhankinta]] - –[[tiedonkäyttö]]. Ketjussa tiedontarpeiksi kutsuttavat ilmiöt virittävät tiedonhankinnan prosessin, joka johtaa tiedonkäyttöön.<ref>Savolainen 2010, s. 83.</ref> Tiedonhankintatutkimus onkin keskittynyt tarkastelemaan tiedontarpeisiin, tiedonhankintaan ja tiedonkäyttöön liittyviä kysymyksiä.<ref name="haasio9"/>
 
== Tiedonhankintatutkimuksen tavoitteet ja tutkimuskohteet ==
Rivi 12:
* Ammatillisen tiedon hankinnan tutkimus
 
Ammatillisen tiedon hankinnan tutkimus on tiedonhankintatutkimuksen tutkituin ja laajin osa-alue. Siinä tiedontarpeita, tiedonhankintaa ja hankitun tiedon käyttöä tarkastellaan työtehtävien suorittamisen tai päätoimisen opiskelun kontekstissa. Tälloin pyritään selvittämään eri työtehtäviin liittyviä tiedontarpeita, tiedonhankinnan tapoja ja kanavia sekä tiedonhankinnan vaikutuksia. 1990-luvulta lähtien voimakkaasti laajentuneessa tehtävälähtöisessä tiedonhankinnan (''task-based information seeking'') tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota työtehtävien luonteeseen.<ref>Savolainen 2010, s. 80.</ref>
 
Arkielämän (ei-ammatillisen) tiedon hankinnantutkimus tarkastelee yksilöiden arkielämän tiedontarpeita ja sitä kuinka ihmiset hakevat ratkaisua työn ulkopuolisiin ongelmiin. Tämän tyyppinen tiedonhankinta voi liittyä muun muassa tavaroiden ja palvelujen hankintaan, sekä vapaa-ajan harrastuksiin. Viime vuosina kiinnostus työn ulkopuolisen tiedonhankinnan tutkimiseen on kasvanut huomattavasti.<ref name="hankinta"/>
Rivi 18:
=== Tutkimuskohteet ===
 
Tiedonhankintatutkimus on ensisijaisesti kiinnostuneitakiinnostunut siitä, millä kriteereillä [[yksilö]]t tai [[ryhmä]]t valitsevat ja hyödyntävät erilaisia [[Tiedonlähde|tiedonlähteitä]] ja tiedonhankinnan kanavia.<ref name="savolainen76">Savolainen 2010, s. 76.</ref>
 
Tiedonhankintatutkimuksen keskeisimmät tutkimuskohteet:
Rivi 40:
=== Tiedonhankintatutkimus suhteessa muihin informaatiotutkimuksen osa-alueisiin ===
 
Tiedonhankintatutkimus muistuttaa kysymyksen asetteluiltaan ja sisällöltään [[tiedonhaku|tiedonhaun]] tutkimusta. Kumpikin tutkimusalue on kiinnostunut esimerkiksi tiedon relevanssin arvioimisesta. Arkikielessä tiedonhaku- ja -hankinta sekoitetaankin usein keskenään.<ref name="savolainen76"/>
 
[[Gary Marchionini]] on korostanut kuitenkin kahden osa-alueen välisiä eroavaisuuksia. Hänen mukaansa tiedonhaun tutkimus tulisi ymmärtää ennen kaikkea osaksi tiedonhankinnan tutkimusta. Tiedonhankinnan tutkimus keskittyy makrotason ilmiöihin, kun taas tiedonhaun tutkimusta voidaan pitää mikrotason tutkimuksena. Tiedonhaku on Marchioninin mukaan etupäässä tietokoneen avulla toteutettava tiedonhankinnan osa-alue.<ref>Marchionini, s. 8.</ref>
Rivi 50:
=== Tiedontarve ===
 
Tiedontarve (''information need'') on käsitteellisesti hankalasti määriteltävissä, eikä sen luonteesta ole tieteen piirissä päästy yksimielisyyteen. Tiedontarpeita samoin kuin tiedonhankintaa voidaan tyypitellä kiinnittämällä huomiota sen kohdentuneisuuteen. Ongelmalähtöinen tai praktinen tiedontarve ja -hankinta keskittyy yksittäisen tehtävän suorittamiseen tai tietyn ongelman ratkaisemiseen. Orientoiva tiedontarve ja -hankinta on taas sellaista toimintaa, jossa tietoa hankitaan yleisen mielenkiinnon vuoksi muun muassa seurattaessa uutisia televisiosta tai luettaessa työhön liittyviä julkaisuja ammattitaidon ylläpitämiseksi.<ref>Savolainen 2010, s. 81.</ref> Tiedontarpeisiin liittyy myös, samoin kuin tiedonhankintaan ja tiedonkäyttöön-, myös kognitiivisia, affektiivisia ja tilannesidonnaisia tekijöitä.<ref name="haasio27">Haasio & Savolainen 2004, s. 27.</ref>
 
Haasion ja Savolaisen mukaa tiedontarpeista on järkevää puhua vain ongelmien ja niiden ratkaisemisen tai toiminnan merkityksellistämisen yhteydessä, ei abstraktissa mielessä.<ref name="haasio27"/>
Rivi 56:
=== Tiedonhankinta ===
 
Yleisesti ottaen tiedonhankinnalla (''information seeking'') voidaan ymmärtää tiedontarpeesta nousevaa toimintaa, jonka tarkoituksena on tunnistaa relevantteja tiedonlähteitä, hakeutua näille lähteille ja valita niistä tietyt tiedontarpeiden tyydyttämiseksi. Tiedonhankinta ei ole itseisarvoinen prosessi, vaan se saa merkityksensä palvellessaan jotakin päämäärätoimintaa, esimerkiksi opiskelua tai ongelmien ratkaisua.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 28.</ref>
 
Käsite ”tiedonhankinta” voidaan tulkita joko laajasti tai suppean instrumentaalisesti. Suppeassa merkityksessä tiedonhankinnalla viitataan eri lähteille ja kanaville hakeutumiseen ja dokumenttien hankkimiseen lähempää tutustumista varten. Laajemman tulkinnan mukaan tiedonhankinta kattaa myös käsiin saatujen tiedonlähteiden [[relevanssi]]n arvioinnin.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 29.</ref>
Rivi 62:
=== Tiedonkäyttö ===
 
Yksinkertaistettuna tiedonkäytöstä (''information use'') puhutaan silloin, kun yksilö hyödyntää saamaansa informaatiota tiettyä ennalta määriteltyä päämäärää ja tarkoitusta varten.<ref name="keskeise">{{Verkkoviite | Osoite = http://oppimateriaalit.internetix.fi/fi/avoimet/0viestinta/informaatiotutkimus/po1/tiedonhankinta/keskeise| Nimeke = Tiedonhankintatutkimus: Tiedonhankinnan keskeiset käsitteet| Tekijä = Haasio & Savolainen}}</ref> Kognitiiivisen lähestymistavan mukaan tiedonkäyttö voidaan jäsentää yksilön kognitiivisten rakenteiden (käsitysten, mentaalisten mallien jne.) muutosprosessina. Tiedonhankkijan käsitykset saattavat tarkentua ja muuttua vastaanotetun informaation seurauksena. Kognitiivisten tekijöiden lisäksi myös affektiivisilla ja kontekstisidonnaisilla tekijöillä on vaikutusta tiedonkäyttöön. Affektiiviset tekijät saattavat näkyä muun muassa siinä, miten hyväksyvästi tai epäilevästi informaatiosisältöihin suhtaudutaan. Tilannesidonnaiset tekijät taas näkyvät muun muassa siinä, kuinka syvällisesti tiedonkäytössä ehditään paneutua eri lähteiden yksityiskohtiin.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 31–32.</ref>
 
Tiedonkäytön [[Empiirinen tutkimus|empiirinen tutkiminen]] ja tarkempi käsitteen määrittely on osoittautunut kuitenkin hankalaksi. Ongelmia on aiheuttanut ainakin se, että informaatiotutkimuksen piirissä tiedonkäyttöä käsitteenä on sovellettu hyvin vaihdellen ja poikkeavasti. Jarkko Kari on pyrkinyt rakentamaan aikaisempiin teoreettisiin viitekehyksiin pohjaten kokonaisvaltaista synteesiä tiedonkäytöstä. Hän luokittelee neljä tiedonkäytön ”arkkityyppiä”: informaation käsittely, informaation soveltaminen, tietämyksen käsittely ja tietämyksen soveltaminen. Nämä neljä ”arkkityyppiä” ovat riippuvaisia toisistaan ja vuorovaikutuksessa keskenään.<ref>Kari, s. 116–154.</ref>
Rivi 68:
=== Tiedonlähde ===
 
Tiedonlähteellä (''information source'') viitataan yksilön tietyssä tilanteessa tarvitseman informaation kantajaan. Tiedonlähde voi joko viitata dokumenttiin johon informaatiosisältö on tallennettuna tai tiedonlähteenä toimivaan henkilöön (lääkäri, ystävä).<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 19–21.</ref>
 
=== Tiedonhankintakanava ===
 
Tiedonhankintakanava (''information seeking channel'') on organisoitu käytäntö tai mekanismi, jonka avulla tai kautta on mahdollista päästä tiedonlähteille, esimerkiksi [[kirjasto]] tai [[internet]].<ref name="keskeise"/>
 
=== Tiedonvälittäjä ===
 
Tiedonvälittäjät (''intermediaries'') ovat henkilöitä, jotka osaavat ohjata tiedontarvitsijan oikean tiedonlähteen äärelle. Useimmiten tiedonlähteet toimivat jonkin institutionaalisen kanavan palveluksessa (kirjasto, tietopalvelukeskus). [[Kirjastonhoitaja]] ja [[informaatikko]] ovat hyviä esimerkkejä tällaisista tiedonvälittäjistä.<ref name="keskeise"/>
 
== Tiedonhankintatutkimuksen historiaa ==
Rivi 114:
* Tilannekohtaisuus
* Kokonaisvaltaisuus
* SisäisenSisäinen käsitys informaatiosta
* Systemaattinen yksilöllisyys
* Laadullinen tutkimus.
 
Käyttäjäkeskeinen paradigma on saanut myös osakseen kritiikkiä. Paradigman heikkoudeksi voidaan laskea liiallinen yksilökeskeisyys ja yhteiskunnalistenyhteiskunnallisten reunaehtojen unohtaminen. Reijo Savolaisen ja Ari Haasion mukaan tiedonhankintatutkimuksen kehittämiselle olisi eduksi, jos näitä kahta paradigmaa ei asetettaisi jyrkästi vastakkain, vaan koetettaisiin yhdistää niiden parhaita puolia.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s. 59–60.</ref>
 
== Ammatillisen tiedonhankinnan malleja ==
Rivi 130:
Wilsonin mukaan ammatillista tiedon hankintaa eivät määritä tiedontarpeiksi kutsuttavat seikat, vaan yksilölliset kognitiiviset ja affektiiviset tarpeet, joiden tyydyttämiseen liittyy tiedonhankintaa. Yhteisöllisistä tekijöistä tärkeimpiä ovat työympäristön luonne ja henkilön rooli työelämässä. Tiedonhankintaan vaikuttavat välillisesti myös sosio-kulttuurinen ja poliittis-taloudellinen ympäristö. Edellä mainittujen tekijöiden lisäksi Wilsonin ammatillisen tiedonhankinnan mallissa kiinnitetään huomiota myös tiedonhankinnan esteisiin. Esteitä voivat olla mm. pitkä välimatka, aikapula, puutteellinen kielitaito ja taloudelliset esteet.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.71</ref><ref>Ote informaatiosta. Johdatus informaatiotutkimukseen ja interaktiiviseen mediaan. Toim. Sami Serola 2010, s.96</ref>
 
Wilson laajensi malliaan 1990-luvun puolivälissä. Uudessa versiossa on hyödynnetty useamman tieteenalan havaintoja ja siihen on lisätty aiempaa enemmän komponentteja. Käsite "tiedontarve" on hyväksytty uudessa versiossa, mutta mallissa tiedontarpeen kokemus ei kuitenkaan välttämättä automaattisesti johda tiedonhankintaan. Wilsonin uudessa mallissa tiedonhankintaan vaikuttavat muun muassa yksilön stressinhallinta, [[motivaatio]], viitseliäisyys, pystyvyys, koulutustaso, ikäryhmä, ympäristötekijät sekä lähteestä saadun hyödyn suhde tiedonhankinnan edellyttämiin ponnistuksiin (riski-palkinto-teoria).<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.75-7675–76</ref>
 
Wilsonin mukaan tiedonhankinta voi ilmentyä neljällä tavalla: ''passiivisessa tarkkailussa'' on kyse tiedon vastaanottamisesta tilanteissa, joissa sitä on sattumoisin tarjolla, esimerkiksi seurattaessa television iltauutisia. ''Passiivinen haku'' on kyseessä silloin, kun etsittäessä tietoa aiheesta A saadaan samalla tietoa myös aiheesta B, joka koetaan kiinnostavaksi muiden asioiden yhteydessä. ''Aktiivinen haku'' viittaa suunnitelmalliseen hakeutumiseen eri [[tiedonlähde|tiedonlähteille]] ja niiden systemaattiseen hyödyntämiseen. ''Jatkuva haku'' tarkoittaa toimintaympäristön jokapäiväistä seurantaa.<ref>Haasio & Savolainen 2004, s.76-77</ref>
 
Wilsonin mallia ei voida pitää lopullisena kuvauksena tiedonhankinnan eri ilmiöistä, vaan mallissa on vielä kehitettävää.<ref name="Haasio & Savolainen 2004, s.77">Haasio & Savolainen 2004, s.77</ref>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedonhankintatutkimus”