Ero sivun ”Ukkonen” versioiden välillä

[[Lauhkea vyöhyke|Lauhkeassa vyöhykkeessä]] ukonilmoja on enimmäkseen keväällä ja kesällä, joskin sellainen saattaa joskus [[kylmä rintama|kylmän rintaman]] alueella tai sen edellä esiintyä kaikkina vuodenaikoina.<ref name="DR">{{verkkoviite | Osoite = http://www.wpc.ncep.noaa.gov/sfc/UASfcManualVersion1.pdf | Nimeke = Unified Surface Analysis Manual | Kirjoittaja = David Roth, Hydrometeorological Prediction Center | Viitattu = 20.4.2016}}</ref> Niitä saattaa esiintyä myös kylmässä ilmamassassa, joka kulkee kylmän rintaman jäljessä niitä lämpimämpien vesien yli. Napaseuduilla ukkoset ovat maanpinnan matalien lämpötilojen vuoksi harvinaisia.

Suomessa esiintyy ukkosta eniten kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, ja erityisen voimakkaita ukkoset ovat heinäkuun loppupuolella kello 16:n jälkeen<ref> name="Sää ympäri vuoden, s. 104">Sää ympäri vuoden, s.&nbsp;104.</ref>. Kullakin paikkakunnalla Suomessa ukkostaa 12 keskimäärin päivänä vuodessa<ref name="sso65" />. Toisinaan Etelä-Suomessa kuitenkin ukkostaa vain neljänä, toisinaan jopa 20 päivänä vuodessa.<ref>Ukkonen ja salamat s. &nbsp;51.</ref>. Kaikkiaan jossakin päin Suomea ukkostaa keskimäärin 100 päivänä vuodessa.<ref name="tm1">Tekniikan maailma, 11.9. 27.5.2009, s. &nbsp;72, 77.</ref>. Eniten ukkostaa Kaakkois- ja Itä-Suomessa ja Pohjanmaalla<ref name="tm1" />, vähemmän Lapissa ja rannikolla<ref name="sso">Suomalainen sääopas, uudistettu laitos, 2008, s. &nbsp;67.</ref>. Vuodessa Suomen alueelle iskee keskimäärin noin 150&nbsp;000 salamaa<ref name="sso65">Suomalainen sääopas, s. &nbsp;65.</ref>, vähäukkosisena kesänä tästä puolet ja runsasukkosisina kaksi kertaa enemmän<ref name="tm1" />.

[[FileTiedosto:Pätäri June 24th 2014.jpg|thumb|300px|Salamaniskun seurauksia Pätärin talomuseossa, Ylämaalla 24.6.2014]]{{lähde|nyt kappale lähteetön. Ihan käsittämätöntä väittää trombien olevan ukkosen vaaroja? Ukkospilvi ei ole sama kuin ukonilma, ja trombeja esiintyy joskus muutenkin kuin kuuropilviin liittyneenä, sillä suomenkielen trombi on laajempi käsite kuin tornado. Ei kaikkia Cb-pilveen liittyviä sääilmiöitä samaan sillisalaattiin, kiitos! Mitä ihmettä tuosta talomuseon pihakuvasta muka näkee, kaivoiko ukkonen ojan, pinosiko laudat talon nurkalle vai mitä? Epäselvät kuvat pois, tai täsmennä, mikä tässä liittyy ukkoseen (ei salamaniskuun, artikkelihan ei ole salamasta)}}

Heikko ukkonen iskee 1–10 maasalamaa, keskinkertainen 11–32 maasalamaa 100 &nbsp;km² ruutuun. Kova ukkonen räpsii 33–100 salamaa, raju 101–320 salamaa ja poikkeuksellisen raju yli 320 salamaa 100 &nbsp;km² ruutuun<ref name="ukkosta_ilmassa">''Ukkosta ilmassa'', Tapio J. Tuomi& Antti Mäkelä, Ursa 2009, Ursan julkaisuja 116, Otavan Kirjapaino Oy Keuruu 2009, ''ISBN 978-952-5329-78-0'', s. &nbsp;28</ref>.{{selvennä|Kuinka monta tällaista ruutua ihminen kuulee/näkee maan/järven/merenpinnalta? Eli kuinka monta kertaa jyrisee/ minuutti? Ja onko maasalamoiden lisäksi mukana paljonkin pilvisalamoita?}} Raju ukkonen räiskii 10 sekunnin välein, ja kovakin minuutin välein<ref name="saukkonen1">Lea Saukkonen, Suomalainen sää, Minerva 2008, ISBN 978-492-202-9, sivu 138, sivu 139</ref>. Poikkeuksellisen raju ukkonen lyö salamoita maahan yli 80 kertaa 100 neliökilometrin alueella<ref>Sari Hartonen: Sää ympäri vuoden, s. &nbsp;96.</ref> alle 10 sekunnin välein. Suurin osa Suomen salamoista iskee rajuista ukkosista, ja yleensä ukkoset ovat heikkoja. Heikossa ilmamassaukkosessa on 1–3 ukkossolua, mutta voimakkaissa rintamaukkosissa jopa 20. Merkittävä ukkonen iskee päivässä yli 1&nbsp;000 salamaa Suomen kamaralle, ja näitä esiintyy 10 kesässä. Voimakas ukkonen taas räiskii yli 5&nbsp;000–10&nbsp;000 salamaa Suomeen päivässä. Yli 5&nbsp;000 salaman ukkosia on vain 1–3 kesässä<ref>Ukkonen ja salamat, s. &nbsp;53.</ref>. Nämä tuottavat suurimman osan vuoden salamoinnista. Useimmiten salamoi vain vähän ja paikallisesti. Voimakas ukkonen iskee Etelä- ja Keski-Suomeen yli 2&nbsp;000 salamaa päivässä<ref>Ukkonen ja salamat, s. &nbsp;55.</ref>. Pahimmilla alueilla on Suomessa 20 ukkospäivää vuodessa, ja niillä iskee korkeintaan 65–100 salamaa sadalle neliökilometrille.<ref name="saukkonen1"/>

Ukkosen jyrinä kuuluu 10–20 kilometrin päähän, ja varsinkin yöllä salamat voivat näkyä huomattavasti kauemmaksi elosalamoina, jotka tunnetaan myös [[Kalevantulet|kalevantulina]]. Taivaalla näkyvä kaukainen ukkospilvi valkeine alasimineen voi olla 30–300&nbsp;km:n päässä eli ei aina vaarallisen matkan päässä. Vasta 10–30 &nbsp;km:n etäisyydeltä näkyy ukkospilven mustanharmaa alapuoli, ja siltä etäisyydeltä ukkospilvi voi saavuttaa havaitsijan 10–60 minuutissa. Radion AM-alueella kuuluvasta rätinästä voi päätellä ukkosen olevan ehkä alle 150 kilometrin päässä. Jos sääennusteessa luvattua ukkosta ei ole vielä ollut, voi olla viisasta jättää vaikkapa veneretki tekemättä. Sisällä valojen vilkkuminen viittaa ukkosen olevan hyvin lähellä, karkeasti ottaen ehkä alle 20&nbsp;km:n päässä.{{lähde}}

Suomessa esiintyy ukkosta eniten kesäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, ja erityisen voimakkaita ukkoset ovat heinäkuun loppupuolella kello 16:n jälkeen<ref> name="Sää ympäri vuoden, s. 104.<"/ref>.

[[Tiedosto:Rising thunder 3.JPG|thumb|220px|28. kesäkuuta 2009 nousi [[supersolu|supersoluna]]na pidetty Leo-myrsky Kuopionkin seuduilla. Kuvassa ukkonen näkyy olevan jo melko lähellä, ehkä hieman yli 20 km:n päässä. Jyrinä ei vieläkään kuulu, eikä salamoita näy. Ukkosen saapumiseen on aikaa noin 30–45 minuuttia. Supersolu ei liiku samaan suuntaan kuin muut vastaavalla korkeudella olevat kumpupilvet.]]

Säärintamien ulkopuolella