Ero sivun ”Olivier Messiaen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p tarpeeton adjektiivi pois
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p w, –w vuosiluvuista
Rivi 1:
[[Tiedosto:Olivier Messiaen 1930.jpg|thumb|Olivier Messiaen.]]
'''Olivier Eugène Prosper Charles Messiaen''' ([[10. joulukuuta]] [[1908]] [[Avignon]] – [[27. huhtikuuta]] [[1992]] [[Clichy-la-Garenne]]) oli [[ranska]]lainen [[säveltäjä]], [[urut|urkuri]] ja [[ornitologia|ornitologi]]. Messiaen oli pianonsoitossa [[itseoppinut]] ja aloitti säveltämisen 8-vuotiaana. 11-vuotiaana hän pääsi [[Pariisin konservatorio]]on, jossa hänen opettajiaan olivat mm. [[Marcel Dupré]] ja [[Paul Dukas]]. Vuonna [[1931]] hänet nimitettiin urkuriksi Pariisin Pyhän Kolminaisuuden ([[La Trinité]]) kirkkoon; tässä virassa hän pysyi yli 60 vuotta kuolemaansa saakka. Vuonna 1936 Messiaen kuului ranskalaisen [[avantgarde]]n "La jeune France" -säveltäjäryhmän perustajiin, ja hän opetti École Normale de Musique -koulussa ja Schola Cantorumissa vuosina 1936–39, jolloin hän kirjoitti myös useita opetuskäyttöön tarkoitettuja, edelleen julkaisemattomia kappaleita.
 
==Tuotannosta==
Ollessaan sotavankina Saksassa 1940–42 Messiaen sävelsi [[kvartetto|kvarteton]] ''[[Quatuor pour la fin du temps]]'' (''Aikojen lopun kvartetto'') [[viulu]]lle, [[klarinetti|klarinetille]], [[sello]]lle ja [[piano]]lle. Vapauduttuaan hän ryhtyi opettamaan Pariisin konservatorion [[professori]]na ja saavutti kansainvälistä mainetta. Hänen oppilainaan olivat muun muassa nuoret [[Karlheinz Stockhausen]] ja [[Pierre Boulez]]. Tässä virassa hän pysyi vuoteen [[1978]] saakka.
 
Useiden urkuteosten lisäksi hänen keskeiseen tuotantoonsa kuuluvat noin kaksituntinen pianosarja ''Kaksikymmentä katsahdusta Jeesus-lapseen'' (''Vingt regards sur l'Enfant-Jésus'') (1944), 10-osainen ''[[Turangalîla-sinfonia|Turangalîla]]'' (1948), sinfonia [[ondes Martenot]]’lle, pianolle, orkesterille ja eksoottisille lyömäsoittimille, 14-osainen ''[[La Transfiguration de Notre-Seigneur Jésus-Christ]]'' (1969) kuorolle, soolosoittimille, orkesterille ja laajalle lyömäsoitinryhmälle, 12-osainen ''Kanjoneista tähtiin'' (''Des canyons aux étoiles'', 1974) orkesterille ja soolosoittimille sekä ooppera ''[[Franciscus Assisilainen (ooppera)|Franciscus Assisilainen]]'' (''Saint François d'Assise'', 1983).
Rivi 9:
Messiaenin musiikin perusta on syvä katolinen mystiikka, ja hänen teoksensa tuovat julki tämän individualistis-uskonnollisen näkemyksen. Toisin kuin useimpien länsimaisten säveltäjien tuotanto Messiaenin musiikki ei perustu dynaamiseen kehittymisen ideaan: esimerkiksi sonaattimuotoa Messiaen ei käyttänyt lainkaan. Musiikki on suhteellisen helposti messiaenilaiseksi tunnistettavaa, paikallaan pysyvää, modaalista, äänenväriin ja rytmiikkaan perustuvaa, ja rakentuu monenlaisesta epätavallisesta materiaalista: kaikkea [[gregoriaaninen laulu|gregoriaanisesta laulusta]] ja itämaisesta [[kirkkosävellaji|modaliteetista]] ja rytmistä [[sarjallisuus|sarjallisuuteen]], [[elektronimusiikki]]in ja lintujen lauluun (josta hän kirjoitti tutkielman ja pitkän pianosarjan "Catalogue d'oiseaux"). Ominaista on ennen kaikkea hienostunut, monimutkainen ja tarkka rytmiikka ja hyvin kehittynyt äänenvärin käyttö.
 
Kaikkien aikojen ensimmäinen kokonaan sarjallinen sävellys on ''Modes de valeurs et d'intensités'' vuodelta [[1949]]. Messiaen käytti joissakin teoksissaan myös vuonna [[1928]] keksittyä sähköistä [[ondes Martenot]] -soitinta.
 
Messiaen kirjoitti paljon säveltämistyönsä teoriasta ja tekniikasta.