Versio 19. toukokuuta 2016 kello 12.05 muokkaa Lax (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, automaattiseulotut käyttäjät 83 855 muokkausta Viime vuonna huhut olivat vielä ennenaikaisia. ← Vanhempi muutos		Versio 21. toukokuuta 2016 kello 14.05 muokkaa kumoa 77.223.45.75 (keskustelu) Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 17: Vuosi 1949 oli Pajorille uran paras vuosi. Hän saavutti Davosin EM-kisoissa pronssia tehden 5 000 metrillä uuden ME:n. Samoissa kilpailuissa hän alitti 10 000 metrillä [[Charles Mathiesen]]in ME:n ja samalla ensimmäisenä 17 minuuttia, mutta Norjan [[Hjalmar Andersen]] teki kisassa vielä paremman tuloksen ja otti näin ME:n nimiinsä. Kaksi viikkoa myöhemmin MM-kisat Oslossa olivat hänen uransa huipentuma, sillä hän saavutti yhteispisteissä mestaruuden. <ref name="AP">Aftenposten</ref> Kisojen päätyttyä Pajor ei kotimaansa poliittisen mullistuksen vuoksi palannut enää takaisin Unkariin, vaan jäi pakolaiseksi. [[Kansainvälinen luisteluliitto]] (ISU) antoi hänelle osallistumisoikeuden ”riippumattomana kilpailijana” kausiksi 1950 ja 1951. Vuonna 1952 hän sai asuinmaansa Ruotsin edustusoikeuden ja saavutti silloisessa kotikaupungissaan [[Östersund]]~~isa~~issa järjestetyissä EM-kisoissa yhteispisteissä pronssia. Säännöt eivät sallineet olympialaisiin osallistumista. Niinpä [[Talviolympialaiset 1952\|Oslon talviolympialaiset 1952]] jäivät väliin, vaikka Pajorilla olisi ollut pisimmillä luistelumatkoilla menestymisen mahdollisuus. <ref name="SpeedSkating">SpeedSkatingStats</ref> Valmentajana jo sotavuosilta Pajorilla oli Itävallan [[Karl Wazulek]], joka kilpaili itse vuoden 1936 talviolympialaisissa.<ref name="LT">Länstidiningen Östersund (LT)</ref>

Ero sivun ”Kornél Pajor” versioiden välillä