Wikipedia

Ero sivun ”Sigfrid Karg-Elert” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
128 644 muokkausta
kuva
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
128 644 muokkausta
p typo
Rivi 1:
[[File:Karg-Elert-Sigfrid.jpg|thumb|Sigfrid Karg-Elert]]
'''Sigfrid Karg-Elert''' (vuoteen 1902 ''Siegfried Theodor Karg'', [[21. marraskuuta]] [[1877]] [[Oberndorf am Neckar]] – [[9. huhtikuuta]] [[1933]] [[Leipzig]]) oli [[saksa]]lainen pianisti ja urkuri sekä myöhäisromanttisen tyylin säveltäjä, joka tunnetaan parhaiten teoksistaan [[urut|uruille]] ja [[Harmoni|taideharmonille]] ({{k-de|Kunstharmonium}}).<ref>[https://www.highbeam.com/doc/1G2-3491806523.html Karg-Elert (real name, Karg), Sigfrid], Baker’s Biographical Dictionary of Musicians, The Gale Group. Vaatii HighBeam-tilauksen.</ref><ref name =murtomaki>Murtomäki, Veijo: [http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=rom_piano9 Jälkiromanttisia piano- ja urkusäveltäjiä], Artikkelisarjat: Romantiikan piano- ja urkumusiikki, Sibelius-Akatemia 2016. Viitattu 20.5.2016.</ref>
 
== Elämä ja ura ==
Rivi 7:
Elokuusta 1901 syyskuuhun 1902 Karg työskenteli [[Magdeburg]]in konservatorion piano-osaston johtajana.<ref name =murtomaki/> Tuolloin hän muutti nimensä muotoon ''Sigfrid Karg-Elert'', jossa etunimi noudattaa ruotsalaista kirjoitusasua ja Elert on muunnelma hänen äitinsä tyttönimestä Ehlert.
 
Sigfrid Karg-Elert palasi Leipzigiin ja alkoi keskittyä pianomusiikin säveltämiseen ihailemansa [[Edvard Grieg]]in rohkaisemana. Karg-Elertin keskeisiä pianoteoksia on Skrjabin-vaikutteinen yksiosainen pianosonaatti nro 3 ''Patetica'' cis-molli, op. 105 (1914—19201914–1920).
Vuonna 1904 Karg-Elert tapasi berliiniläisen musiikkikustantaja Carl Simonin, joka tutustutti hänet [[taideharmoni]]in. Sen seurauksena Karg-Elert kirjoitti loppuelämänsä aikana merkittävän määrän teoksia tälle soittimelle. Urkuri Paul Homeyerin innostamana hän muokkasi useita näistä sävellyksistä uruille ja alkoi sen myötä säveltää myös suoraan uruille. Alun perin harmonille tehtyjä Karg-Elertin sävellyksiä ovat muun muassa Passacaglia es-molli op. 25 (1903—19051903–1905, urkuversio op. 25b 1905—19071905–1907) sekä Fantasia ja fuuga D, op. 39 (1905).
 
Vuonna 1910 Karg-Elert avioitui Luise Kretzschmarin (1890-1971) kanssa; neljä vuotta myöhemmin syntyi tytär Katharina. Ensimmäisessä maailmansodassa Karg-Elert toimi sotilasmuusikkona, ja sodan jälkeen 1919 hänet nimitettiin [[musiikinteoria]]n ja sävellyksen opettajaksi Leipzigin konservatorioon.
Rivi 20:
Karg-Elertin tuotannon kestävimpänä osana pidetään yli 200 urkusävellystä. Niille on ominaista urkujen teknisten ja väritysmahdollisuuksien mielikuvituksellinen käyttö ja harmonian edistyksellisyys.<ref name =murtomaki/>
 
Ensimmäinen varsinainen urkuopus on ''66 Choral-Improvisationen'' op. 65 (1908—19101908–1910), joista tunnetuin on ”Nun danket alle Gott” (”Jumalaa kaikki kiittäkää”). Lajinsa huippuina pidetään kolmea sinfonista koraalia op. 87/1–2 ”Ach bleib mit deiner Gnade” (”Oi pysy armossasi”), ”Jesu, meine Freude” (”Jeesus aarteheni”) ja ”Nun ruhen alle Wälder” (”Kaikki metsät lepäävät”).<ref name =murtomaki/> Ranskalaisesta impressionismista vaikutteita ovat saaneet urkuteokset ''Trois impressions'' op. 72 (1909), ''Seven Pastels from the Lake of Constance'' op. 96 (1921) ja ''Cathedral Windows, Six Pieces on Gregorian Tunes'' op. 106 (1923).<ref name =murtomaki/>
 
Karg-Elertin myöhäisimpiä urkuteoksia leimaa yhä suurempi dissonanttisuuden käyttö sekä lineaarisuus. Näihin kuuluvat jazzvaikutteinen Sinfonia fis-molli op. 143 (1930), ''Music for Organ'' op. 145 (1931) ja ''Passacaglia and Fugue on BACH'' op. 150 (1931).<ref name =murtomaki/>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigfrid_Karg-Elert”