Ero sivun ”Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kappalejako |
p →top: clean up, typos fixed: ollet → olleet |
||
Rivi 1:
'''Vuoden 1617 valtiopäiväjärjestys''' oli ensimmäinen säädös, jossa Ruotsin [[Ruotsin säätyvaltiopäivät|valtiopäivien]] muoto määriteltiin. Valtiopäiväjärjestyksellä pyrittiin luomaan täsmälliset muodot valtiopäivien työskentelylle<ref name=hss>{{Kirjaviite | Nimeke = Historian suursanakirja| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1998| Tekijä = Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki| Sivu = 591–592| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref> ja se säädettiin Örebron valtiopäivillä [[24. tammikuuta]] [[1617]] kuningas [[Kustaa II Aadolf]]in hallitessa. Valtiopäiväjärjestys oli perustuslainomainen laki.
Vajaan parinkymmenen vuoden päästä säädetty [[vuoden 1634 hallitusmuoto]] muodostui maan varsinaiseksi perustuslaiksi ja vuonna 1723 säädettiin uusi valtiopäiväjärjestys. [[Kustaa III:n vallankaappaus]] vuonna 1772 palautti vuoden 1617 valtiopäiväjärjestyksen voimaan. Se korvattiin Ruotsissa lopullisesti vuoden 1810 valtiopäiväjärjestyksellä.<ref>[http://runeberg.org/nfcc/0193.html ''Nordisk familjebok'' (1916), s. 353–354] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 28.10.2015.</ref> Se säilyi vielä sen jälkeenkin käytössä [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnassa]], jossa se korvattiin lopulta [[Vuoden 1869 valtiopäiväjärjestys|vuoden 1869 valtiopäiväjärjestyksellä]].
Valtiopäiväjärjestyksen mukaan valtiopäivillä oli neljä [[
== Lähteet ==
| |||