Ero sivun ”Antonio Lotti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lisää bakersista
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p tarkennus
Rivi 2:
'''Antonio Lotti''' (n. [[1667]] [[Venetsia]] – [[5. tammikuuta]] [[1740]] Venetsia) oli [[italia]]lainen [[Barokkimusiikki|barokkisäveltäjä]], urkuri ja musiikkipedagogi, joka toimi Venetsiassa, [[Dresden]]issä ja [[Wien]]issä. Hän teki muun muassa kolmisenkymmentä [[ooppera]]a sekä messuja. Hänen tunnetuin sävellyksensä lienee da capo -aaria ”Pur dicesti, o bocca bella” (”Olethan sanonut, oi soma suu”).<ref>Murtomäki, Veijo: [http://muhi.siba.fi/xwiki/bin/view/Muhi/View?id=bar_baroopita1 1. Italialainen Ooppera Venetsiassa ja Pohjois-Italiassa], Artikkelisarjat: Barokkiooppera Italiassa, Sibelius-Akatemia 2016. Viitattu 19.5.2016.</ref><ref name =bakers>[https://www.highbeam.com/doc/1G2-3491807913.html Lotti, Antonio], Baker’s Biographical Dictionary of Musicians, The Gale Group 2001. Vaatii HighBeam-tilauksen.</ref>
 
Lotti syntyi [[Venetsia]]ssa, joskin hänen isä Matteo toimi tuolloin kapellimestarina [[Hannover]]issa. Vuonna 1682 Lotti alkoi opiskella [[Lodovico Fuga]]n ja [[Giovanni Legrenzi]]n johdolla, jotka molemmat työskentelivät Venetsian [[Basilica di San Marco|Pyhän Markuksen tuomiokirkossa]]. Lotti teki uransa tuon kirkon piirissä, ensin [[altto]]laulajana (1689), sitten apulaisurkurina ja urkurina, ja vuodesta 1736 ''maestro di cappellan'' tehtävässä, jota hän hoiti kuolemaansa asti. Hän myös opetti Ospedale degli Incurabilissa ja kirjoitti sille musiikkia. Vuonna 1717 hän sai virkavapautta ja lähti Dresdeniin, jossa tuotettiin useita hänen oopperoitaan kuten ''Giove in Argo'', ''Teofane'' ja ''Li quattro elementi'', kaikki Antonio Maria Luchinin librettoihin. Muita Venetsiassa kirjoitettuja Lottin teoksiaoopperoita ovat ''Giustino, Trionfo dell'Innocenza, Teuzzone, Ama più che non si crede, Il comando inteso e tradito, Sidonio, Isaccio tiranno, La forze de sangue, Il Tradimento traditore di se stesso, L'Infedeltà punita, Poresenna, Irene Augusta, Polidoro, Foca superbo, Alessandro Severo'' ja ''Il Vincitore Generossi''. Dresdenissä Lotti sävelsi oopperan ''Odii del Sangue delusi''. Hän palasi Venetsiaan vuonna 1719, ja kuoli siellä vuonna 1740.
 
Noin 30 oopperan lisäksi Lotti sävelsi messuja, [[Kantaatti|kantaatteja]], madrigaaleja ja instrumentaalimusiikkia. Hänen kuoroteoksensa ovat useimmiten [[a cappella|säestyksettömiä]]. Hänen elämäntyötään pidetään siltana myöhäisen [[Barokkimusiikki|barokin]] ja kehittyvän [[Klassismin musiikki|klassismin]] välillä. Lottin on ajateltu vaikuttaneen [[Johann Sebastian Bach]]in, [[Georg Friedrich Händel]]in ja Johann Dismas Zelenkan tuotantoon.