Ero sivun ”Yhteisöviestintä” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wikitys Merkkaus: Mobiilimuokkaus |
p clean up, typos fixed: pitää sisällään → sisältää using AWB |
||
Rivi 1:
'''Yhteisöviestintä''' (Organizational Communication and Public Relations) tutkii viestintää työyhteisöissä sekä erilaisten organisaatioiden ja sidosryhmien välillä. Yhteisöviestintä
▲Yhteisöviestintä (Organizational Communication and Public Relations) tutkii viestintää työyhteisöissä sekä erilaisten organisaatioiden ja sidosryhmien välillä. Yhteisöviestintä pitää sisällään sekä työyhteisön sisäisen vuorovaikutuksen (organizational communication) että työyhteisön ja sen ympäristön välisen vuorovaikutuksen (public relations). Yhteisöviestintä on organisaation [[Suhdetoiminta|tiedotus- ja suhdetoimintaa]].
== Yhteisöviestinnän historia ==
Varhaisimpina yhteisöviestinnän muotoina voidaan pitää Caesarin ajan Rooman Acta Diurna –tiedotteita. Yhteisöjen viestintää on tutkittu ainakin 1800-luvun lopulta alkaen, mutta itsenäisenä oppialana yhteisöviestintä on suhteellisen tuore. Ennen yhteisöviestinnän itsenäistymistä siihen liittyviä ilmiöitä tutkittiin erityisesti osana yritysviestinnän ja joukkoviestinnän tutkimusta. Tällä hetkellä moderni yhteisöviestinnän tutkimus on vakiintunut ja sillä on omat teoriansa ja empiiriset kiinnostuksen kohteensa, jotka eroavat muista viestinnän suuntauksista ja organisaatioita tarkkailevista lähestymistavoista.
Yhdysvaltalainen Edward Bernays kirjoitti ensimmäisen PR-alan oppikirjan Crystallizing Public Opinionin vuonna 1923. Modernin yhteisöviestinnän tutkimuksen katsotaan alkaneen 1940-luvulla. Ensimmäiset PR-alan tutkinnot suoritettiin Institute of Public Relationissa Lontoossa vuonna 1957.
Suomessa yhteisöviestinnän akateeminen koulutus ja tutkimus saivat sysäyksen vuonna 1978, kun Helsingin yliopistoon perustettiin viestinnän professuuri, jota täyttämään kutsuttiin tohtori Osmo A. Wiio. Wiiolla oli ja on edelleen merkittävä vaikutus suomalaiseen PR:n teoriaan. Jyväskylän yliopistoon yhteisöviestinnän oppituoli perustettiin vuonna 1996. Tällä hetkellä yhteisöviestinnän opetusta tarjotaan Jyväskylän yliopistossa omana pääaineenaan ja Helsingin yliopistossa viestinnän oppiaineen suuntautumisvaihtoehtona.<ref>http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/yviperust/artikkelit/prammattilaisten_historiaa.html</ref>
Rivi 12 ⟶ 11:
== Yhteisöviestintä tieteen kentässä ==
Yhteisöviestintä on osa [[Viestintätieteet|viestintätieteitä]]. Tiedejärjestelmässä se sivuaa [[
Historiallisen kehityksen myötä oppiainetta kuvaavalle yhteisöviestintä-termille (organizational communication) on muodostunut useita eri vastineita, joita käytetään erityisesti yhdysvaltalaisissa korkeakouluissa. Näistä tärkeimpiä ovat public relations, business communication, corporate communication ja communication management. Vaikka termit eivät erottele yhteisöviestinnän tutkimusta millään yksiselitteisellä tavalla, on niistä kuitenkin muodostunut osittain autonomisia tieteenaloja, joista kullakin on oma tieteellinen järjestönsä ja akateemiset julkaisunsa.
Rivi 18 ⟶ 17:
Yhteisöviestinnän alan ammattilaiset ja opiskelijat toimivat niin kansallisissa kuin kansainvälisissäkin yhdistyksissä, kuten EUPRERA, ICA, IAMCR, NCA ja NIC. Esimerkiksi ICA:ssa (International Communication Association) ja ECREA:ssa (European Communication Research and Education Association) yhteisöviestinnällä on omat osastonsa. Syksyllä 2010 Jyväskylän yliopiston viestintätieteiden laitos isännöin EUPRERA 2010 -kongressia Communication in a Changing Society: Dynamics, Risks and Uncertainty.
Suomessa yhteisöviestinnän asiantuntijoita yhdistää aatteellinen yhdistys [[ProCom]], joka edistää viestinnän ammatillista kehittymistä. [[Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry]] on akavalainen etujärjestö, joka valvoo niin ykistyis- kuin julkissektorilla ja ammatinharjoittajana toimivien viestinnän asiantuntijoiden palkkausta, työ- sekä virkasuhteisiin liittyviä ammatillisia, yhteiskunnallisia ja koulutuksellisia etuja, edistää viestintäammattilaisten yhteenkuuluvuutta, keskinäistä yhteistyötä ja edistää viestinnän arvostusta. [[Viesti]] on [[Akavan Erityisalat
== Yhteisöviestinnän tutkimuskohteet ==
Rivi 29 ⟶ 28:
Kriisitilanteessa viestinnän tarve ja sisältö muuttuu ja yleisön tiedon tarve kasvaa. Kriisiviestinnän tärkein teema on usein nopeus, mutta tiedon on oltava myös oikeaa ja ymmärrettävää. Kriisitilanteita varten organisaatioissa tulisi luoda kriisiviestintäsuunnitelma, jossa jaetaan vastuut ja kerrotaan miten viestintä erikoistilanteissa hoidetaan. Hyvin suunniteltu ja hoidettu kriisiviestintä voi auttaa organisaatiota selviämään vaikeastakin kriisistä vähillä kolhuilla, kun taas heikko kriisiviestintä voi jopa pahentaa kriisiä.
=== Luotaus ===
Organisaatiota ympäröi laaja kenttä erilaisia toimijoita, joiden kanssa organisaatio on vuorovaikutuksessa ja joita kohtaan sillä on erilaisia velvollisuuksia ja vastuita. Organisaation on seurattava tarkasti tässä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia ja niistä käytävää julkista keskustelua. Tätä järjestelmällistä seurantaa kutsutaan ympäristön luotaukseksi (environmental scanning). Luotauksen yleisin väline on mediaseuranta eli organisaatiota ja sen alaa käsittelevien uutisten poimiminen joukkoviestinnästä. Toimimalla vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja luotaamalla toimintaympäristöänsä systemaattisesti organisaatio pystyy myös kehittämään omaa toimintaansa ja menestymään. Organisaatioille keskeistä on löytää ja osallistua keskusteluun erilaisilla teema-areenoilla (issue arenas<ref name="Luoma-aho, V. 2010">Luoma-aho, V. & Vos, M. (2010) “Towards a more dynamic stakeholder model: Acknowledging multiple issue arenas. Corporate Communications: An International Journal, 15(3), 315-331.</ref>) joilla tärkeät organisaatiota koskevat teemat ovat puheenaiheena.
=== Mielikuvien hallinta ===
Organisaatioiden PR-toiminnan tehtäviin kuuluu myös yleisen mielipiteen ja organisaatioon liitettyjen mielikuvien seuranta sekä sellaisten prosessien tukeminen, joilla organisaatio toivoo saavansa yleisön myönteiseksi tavoitteilleen. Organisaation maine on se aineeton ominaisuus, joka määrittelee yhteisön aseman sen keskeisten kilpailijoiden joukossa. Maineeseen vaikuttavat mm. yhteisön ja toimialan historia, sen teot ja yhteisön niihin liittämät mielikuvat (imagot). Maine on merkittävä osa yrityksen aineetonta pääomaa. Organisaation on siis jatkuvasti rakennettava, vahvistettava ja suojeltava sen mainetta (reputation management).
=== Ympäristön teemojen hallinta ===
Käsitteellä teemat (issues) tarkoitetaan yrityksen toimintaympäristössä esillä olevia tai esiin nousemassa olevia yleisen kiinnostuksen, keskustelun ja huolen aiheita. Organisaation on seurattava toimintaympäristönsä muutoksia ja tarvittaessa mukautettava toimintansa niihin. Tätä toimintaa kutsutaan termillä issues management (ympäristön teemojen hallinta). Sen tavoitteena on kiinnittää huomiota sellaisiin suurta yleisöä tai osayleisöjä kiinnostaviin teemoihin, jotka sisältävät organisaation näkökulmasta ilmeisiä konfliktin uhkia tai jotka organisaation on muusta syystä otettavia huomioon toimintansa suunnittelussa. Teemojen havaitseminen ja oikeiden teema-areenoiden<ref
=== Viestintäprosessit ja viestinnän tehtävät
Viestintäprosessien avulla pyritään tukemaan organisaation toimintastrategiaa, antamaan työkaluja organisaation sisäiseen ja ulkoiseen viestintään. Strategisella tasolla viestintäprosessit keskittyvät yhteistyöhön organisaation johdon kanssa, tutkimukseen, ympäristön luotaukseen, organisaation toimintastrategian linjojen myötäilemiseen. Operatiivisella tasolla yritysviestinnän prosesseja voivat olla esimerkiksi tiedottamiseen, julkaisujen laatimiseen tai verkkosivujen ja intranetin päivittämiseen liittyvät prosessit.
=== Viestinnän laatu ===
Rivi 50 ⟶ 49:
Viestintäpäällikkö / tiedotuspäällikkö on ison yrityksen tai organisaation viestintäosaston esimies. Hänen työnkuvansa koostuu esimerkiksi viestinnän johtamisesta, mediaviestinnästä, yhteisökuvan ja brändin rakentamisesta sekä yhteistyöstä johdon kanssa. Suurimmissa yrityksissä ja organisaatioissa toimii usein viestintäjohtaja, joka on yleensä myös johtoryhmän jäsen. Tämän lisäksi tiedotuksesta vastaavat tiedottajat, joiden toimenkuvaan saattaa kuulua sisäinen viestintä, mediaviestintä, mediaseuranta sekä lehtien ja julkaisuiden toimittaminen, verkkopalvelun päivittäminen ja suunnittelu, viestinnän johtaminen, markkinointiviestintä sekä yhteisökuvan ja brändin luominen<ref>http://www.ammattinetti.fi/web/guest/alat</ref>. Kansainvälisissä organisaatioissa toimenkuvien koordinointi on haastavampaa ja saattaa vaatia ylimääräisiä henkilöstöresursseja viestintätehtäviin vastaamaan kansainvälisistä suhteista.
=== Innovaatiot ja muutos ===
Yhteisöviestinnän merkitys on työelämässä korostunut, ja siten esimerkiksi viestintäkoulutukseen panostetaan yritysmaailmassa yhä enemmän. Johdon esimerkki yrityskulttuurin luomisessa on olennainen osa esimerkiksi viestintäilmaston kehittämistä sekä me-hengen luomista. Ylipäätään yksittäisten ihmisten, niin työntekijöiden kuin kuluttajienkin, odotukset ovat saaneet enemmän arvoa ja kuuluvuutta. Myös uusi viestintäteknologia on muovannut yritysten viestintästrategioita, eivätkä rahalliset resurssit ole enää markkinointi-
viestinnässä yhtä merkityksellisiä kuin luovuus. Sosiaalinen media toimii tästä hyvänä
Rivi 57 ⟶ 56:
== Yhteisöviestinnän tutkimusmenetelmät ja teoriat ==
Yhteisöviestinnässä tehdään sekä määrällistä eli kvantitatiivista että laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Yhteisöviestinnän tutkimuksessa hyödynnetään pitkälti samoja tutkimusmenetelmiä kuin humanistisissa tieteissä ja yhteiskuntatieteissä yleensä.
Yhteisöviestinnän tutkimuksessa hyödynnettäviä aineistonkeruumenetelmiä ovat muun muassa haastattelut, havainnointi ja survey-tutkimus.
Teoriat joita yhteisöviestinnän tutkimuksessa hyödynnetään:
Rivi 74 ⟶ 73:
== Yhteisöviestinnän opiskelu Suomessa ==
[[Jyväskylän yliopisto]] on ainoa yliopisto Suomessa, jossa yhteisöviestintää opetetaan omana oppiaineenaan. Yhteisöviestinnän oppiaine on osa viestintätieteiden laitosta, joka puolestaan on osa humanistista tiedekuntaa. Oppiainetta pääaineena opiskeleva valmistuu [[
Yhteisöviestinnän opintojen pääpaino [[Jyväskylän yliopisto
Valmistuttuaan yhteisöviestinnän opiskelijat voivat työskennellä tiedottajina, yrittäjinä tai erilaisissa asiantuntijatehtävissä, kuten viestinnän konsultteina tai kouluttajina. Opiskelu valmentaa myös yritysten, julkisen alan ja erilaisten järjestöjen viestintätehtäviin, jollaisia voivat olla esimerkiksi suunnittelu-, johtamis- ja esimiestehtävät.
Suoritettuaan ylemmän korkeakoulututkinnon, opiskelija voi jatkaa yhteisöviestinnän opintojaan hakemalla jatko-opintopaikkaa. Tällöin tähdätään joko [[Filosofian lisensiaatti|lisensiaatin]] tai [[tohtori
Yhteisöviestintää voi lukea myös sivuaineena. Jyväskylän yliopiston varsinaiset opiskelijat voivat hakea yhteisöviestinnän sivuaineoikeutta perus-, aine- ja syventäviin opintoihin.
| |||