Ero sivun ”Kustaa Vaasa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 195.156.104.187) ja palautettiin versio 15632577, jonka on tehnyt Whitetabor |
|||
Rivi 71:
Kustaa Vaasa toteutti [[uskonpuhdistus Ruotsissa|Ruotsin uskonpuhdistuksen]] [[Västeråsin valtiopäivät|Västeråsin valtiopäivillä]] vuonna 1527. Valtio sai kirkon omaisuuden, mikä olennaisesti helpotti valtion toimintaa. Kustaa keskitti valtaa itselleen muun muassa perinnöllistämällä kuninkuuden ja korvaamalla usein omaan pussiinsa pelanneet linnanisännät kruunulle lojaaleilla voudeilla, jotka muun muassa valvoivat verotusta.
Valtiontaloudessa Kustaa sovelsi [[merkantilismi|varhaismerkantilismia]], eli ulkomaankauppa määrättiin käytäväksi ainoastaan kaupungeissa. Kustaa perusti [[Helsinki|Helsingin]] kaupungin 12. kesäkuuta vuonna
[[Kuva:Gustav Vasa triumphs 4.jpg|thumb|350px|Kustaa Vaasan voittoja esittelevään viisiosaiseen kuvasarjaan kuuluvan maalauksen jäljennös 1700-luvulta, alkuperäinen 1542. Kuvassa armeija lähtee kukistamaan [[Småland]]in kapinaa ([[Dacken sota]]).]]
Aluksi tämä "Baabelin vankeus" näytti toimivan, mutta jo 1550-luvun lopulla osa kauppiasta sai paluuluvan takaisin kotikaupunkiinsa. Suurimpana syynä tähän oli se, ettei Helsingistä muodostunut sellaista vastapainoa Tallinnalle, jota siitä alun perin suunniteltiin, koska kauppalaivat eivät päässeet satamaan sen mataluuden takia. Samaan aikaan käytiin myös [[Suuri Venäjän sota|Venäjän vastaista sotaa]]. ▼
▲-luvun lopulla osa kauppiasta sai paluuluvan takaisin kotikaupunkiinsa. Suurimpana syynä tähän oli se, ettei Helsingistä muodostunut sellaista vastapainoa Tallinnalle, jota siitä alun perin suunniteltiin, koska kauppalaivat eivät päässeet satamaan sen mataluuden takia. Samaan aikaan käytiin myös [[Suuri Venäjän sota|Venäjän vastaista sotaa]].
Kustaa Vaasa suosi [[savolaisten asutusliike]]ttä lupaamalla erämaihin muuttaville talonpojille verovapauden muutamaksi vuodeksi. Suomen asutus levisi muun muassa Pohjois-[[Savo]]on ja [[Kainuu]]seen. Savolaisasutus oli tosin levinnyt jo 1400-luvulla ennen Kustaa Vaasan valtaannousua yli [[Pähkinäsaaren rauha]]n rajan, mikä johti rajaselkkauksiin [[Novgorod]]in ja [[Venäjä]]n kanssa.
| |||