Ero sivun ”Sotaveteraani” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Rauhanturvaoperaatioiden veteraanit: kh: eipäs nyt menehdytä |
|||
Rivi 16:
| osoite =http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/ikaihmiset/palvelut_ja_etuudet/veteraanipalvelut | nimeke =Veteraanien etuudet, kuntoutus ja hammashuolto | tekijä = | julkaisija = Sosiaali- ja terveysministeriö | viitattu =27.5.2014 | kieli = }}</ref> Nämä tunnukset oikeuttavat moniin alennuksiin ja ilmaispalveluihin. Sotaveteraanin voi myös tunnistaa rintapielessä pidettävästä tammenlehvästä, joka tuli käyttöön [[1986]]. Sitä jakoi aikaisemmin [[puolustusvoimat]] ja nykyisin [[Sotainvalidien veljesliitto|Sotainvalidien Veljesliitto Ry]].
Suomessa sotaveteraanit olivat vielä 1970-luvulla merkittävä poliittinen voima. Vuonna 1970 eduskuntaan valittiin 43 veteraaniliiton jäsentä. Politiikassa oli mukana enemmän sotaveteraaneja kuin koskaan muulloin, ylintä johtoa myöten: [[Aarne Saarinen]], [[Ahti Karjalainen]], [[Päiviö Hetemäki]], [[Ele Alenius]], [[Mauno Koivisto]] ja [[Väinö Leskinen]] olivat kaikki sodan käyneitä miehiä. Myös [[Urho Kekkonen]] oli sotaveteraani mutta [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodasta]]. Merkittävä osa veteraaneista kannatti Kekkosta ja äänesti vasemmistoa, ja sekä Sotaveteraaniliitto että Rintamaveteraaniliitto pyrkivät luomaan ystävälliset suhteet niin [[Suomi–Venäjä-Seura|Suomi–Neuvostoliitto-Seura]]an kuin [[Rauhanpuolustajat|Rauhanpuolustajiinkin]].<ref name="ts">{{verkkoviite|Osoite=http://jokisipila.blogspot.fi/2008/04/sotaveteraanien-pilkkaamisesta.html |Nimeke=Sotaveteraanit ja taistolaiset|Julkaisija=Blogi|Tekijä=Markku Jokisipilä|Ajankohta=24.4.2008|Viitattu=27.5.2014}}</ref>
Viime vuosikymmeninä on julkisuudessa ajoittain väitetty, ettei sotaveteraaneja arvostettu Suomessa aiemmin ja että [[nuoriso]] ja [[vasemmisto]]laiset, varsinkin [[taistolaiset]], olisivat pilkanneet veteraaneja erityisesti [[1960-luku|1960]]- ja [[1970-luku|1970-luvuilla]]. Veteraanien muistoja tutkineen Ville Kivimäen mukaan ajatus heidän laajamittaisesta haukkumisestaan on kuitenkin pitkälti myytti. Kivimäki oudoksuu myös sitä, että veteraanien nimissä lähinnä internetin keskustelupalstoilla otetaan kantaa moniin nykyajan ilmiöihin ilman, että kirjoittajat itse olisivat veteraaneja.<ref>{{verkkoviite|Osoite=http://aikalainen.uta.fi/2013/11/29/isanmaallisuus-oudoissa-kasissa/ |Nimeke=Isänmaallisuus oudoissa käsissä|Julkaisija=Aikalainen, Tampereen yliopisto|Tekijä=Ville Kivimäki|Ajankohta=29.11.2013|Viitattu=27.5.2014}}</ref>
Rivi 22:
[[Kommunismi]]n katoaminen Euroopasta ja Neuvostoliiton hajoaminen 1980- ja 1990-lukujen taitteessa kiinnitti huomiota kommunistisissa maissa esiintyneisiin ongelmiin. Sotaveteraanit saivat tällöin julkista arvostusta osakseen, koska yleisesti katsottiin Suomen välttyneen kommunismilta sodan ansiosta.<ref>{{verkkoviite|Osoite=http://raimoilaskivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/138898-uhrin-ansiosta-lippu-liehuu |Nimeke=Uhrin ansiosta lippu liehuu|Julkaisija=Blogi|Tekijä=Raimo Ilaskivi|Ajankohta=27.4.2013|Viitattu=27.5.2014}}</ref> Tutkija [[Markku Jokisipilä]]n mukaan tällöin sotaveteraaneista lopullisesti tuli Suomessa kunniakansalaisia, joiden tekemiä uhrauksia on runsaasti muisteltu ja ylistetty.<ref name="kunpää">{{Verkkoviite| osoite =http://seura.fi/sota/sotablogit/markku-jokisipila/kun-paa-ei-kestanyt/ | nimeke =Kun pää ei kestänyt | tekijä = Markku Jokisipilä | tiedostomuoto = | selite = | julkaisu =Seura | ajankohta =5.9.2013 | julkaisupaikka = | julkaisija = | viitattu =27.5.2014 | kieli = }}</ref> 2000-luvulla sotaveteraaneihin kohdistunut huomio on pysynyt suurena ja vuoden 2006 veteraanikeräys sai ennätystuloksen.
Sotaveteraaneista halutaan joskus luoda ihannekuvaa sankareina, joiden kestokyky saavutti myyttiset ja yli-inhimilliset mitat. Ville Kivimäen kirja ''[[Murtuneet mielet]]'' kertoo veteraaneista, joille
Suuri enemmistö veteraaneista selvisi sodasta mielenterveyttään menettämättä, mutta siviiliin sopeutuminen ja sotakokemusten unohtaminen oli vaikeaa kaikille.<ref name="kunpää"/> Sodan traumojen siirtymistä myös seuraaville sukupolville on tutkittu.<ref>[http://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/suomalaisissa-edelleen-sodan-arpia----armottomuus-heikkoutta-kohtaan-/228384 Suomalaisissa edelleen sodan arpia – "Armottomuus heikkoutta kohtaan"] Studio55.fi 22.08.2013.</ref>
| |||