Ero sivun ”Napuen taistelu” versioiden välillä

146 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
(+ kuva Isonkyrön joukkohaudan muistokivestä)
Ei muokkausyhteenvetoa
| komentaja1 = [[Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)|Carl Gustaf Armfelt]]
| komentaja2 = [[Mihail Golitsyn]]
| vahvuus1 = 45004 500
| vahvuus2 = noin 90009 000
| tappiot1 = 25002 500 kuollutta tai haavoittunutta
| tappiot2 = 18001 800-20002 000 kuollutta tai haavoittunutta
| huomautus =
| muut_taistelut = suuren Pohjan sodan taistelut
'''Napuen taistelu''' oli [[Suuri Pohjan sota|Suuren Pohjan sodan]] viimeinen Suomessa käyty kenttätaistelu, joka käytiin [[Isokyrö|Isossakyrössä]] [[19. helmikuuta]] [[1714]]. Ruhtinas [[Mihail Golitsyn]]in johtamat venäläiset saivat siinä merkittävän voiton kenraali [[Carl Gustaf Armfelt (vanhempi)|Carl Gustaf Armfelt]]in johtamista [[Ruotsi]]n [[Karoliinit (sotilaat)|karoliini]]joukoista ja heitä avustaneista pohjalaisten talonpoikien nostoväkijoukoista. Taistelusta on katsottu alkaneen [[isoviha|isonvihan aika]].<ref>Hårdstedt, s.276</ref>
 
==Tausta==
Tsaari [[Pietari Suuri]] suunnitteli alkuvuodesta 1714 hyökkäävänsä Etelä-Suomesta [[Tukholma]]an [[Ahvenanmaa]]n kautta. Hän halusi ennen hyökkäyksen aloittamista eliminoida Pohjanmaalle vetäytyneiden Armfeltin komentamien ruotsalaisjoukkojen aiheuttaman sivustauhan ja määräsi sen vuoksi ruhtinas Golitsynin hyökkäämään Pohjanmaalle ja hävittämään alueen [[poltetun maan taktiikka]]a käyttäen jotta ruotsalaiset eivät voisi käyttää sitä tukialuenaan. Golitsyn lähti helmikuussa 1714 11 &nbsp;000 miehen kanssa [[Hämeenkyrö]]n tienoilta etenemään pitkin [[Kyrönkankaan talvitie]]tä. Kun venäläisjoukot saapuivat Pohjanmaalle Armfelt perääntyi joukkoineen Isonkyrön alueelle samalla kun venäläiset saapuivat [[Ylistaro]]on.<ref>[http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2014/02/11/isoviha-kyronmaalla-2/ Isoviha Kyrönmaalla, Heikki Ylikankaan esitelmä Vähässäkyrössä 9.2.2014 Napuen taistelun 300-vuotismuistojuhlassa]</ref>
 
==Osapuolet==
Ruotsalaisiin joukkoihin kuului 3 &nbsp;000 miehen vahvuinen jalkaväki joka oli jaettu kolmeen taisteluryhmään, 1 &nbsp;500 miehen vahvuinen ratsuväki sekä 1 &nbsp;086 nostoväkeen kuulunutta keihäin ja kiväärein aseistautunutta pohjalaista talonpoikaa. Ruotsalaisten tykistö koostui yhdestä [[haupitsi]]sta ja seitsemästä rykmentin[[kanuuna]]sta. Venäläisten jalkaväkeen kuului 279 upseeria, 279 aliupseeria ja 5588 miestä sekä ratsuväkeen 205 upseeria, 205 aliupseeria ja 43074&nbsp;307 miestä. Tykkejä venäläisillä oli 10.<ref>[http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohPr/taistelut/Napue_1714.htm Napuen taistelun taistelusuunnitelmat ja taistelun kulku (Pohjan Prikaatin killan sivut)]</ref>
 
==Taistelu==
Armfelt ryhmitti 16. helmikuuta jalkaväen kolmeen taisteluryhmään ja sijoitti ratsuväen puoliksi kummallekin sivustalla. Talonpoikaisnostomiehet suojasivat selustaa ja kuormastoja. Taistelun alkaessa kolme päivää myöhemmin venäläiset iskivät ruotsalaisten vasempaan siipeen ratsuväen tukemana. Armfelt käänsi nyt joukkojensa rintamasuunnaan ja komensi aloittamaan hyökkäyksen. Ratsuväen suojaama ruotsalaisten oikea sivusta pakotti venäläiset perääntymään mutta ruotsalaisten vasen sivusta joutui alakynteen ja venäläiset pääsivät saarrostamaan ruotsalaisjoukot. Ruotsalaisista kaatui taistelussa 2 645 miestä, venäläisten tappiot olivat heidän oman ilmoituksensa mukaan 421 kaatunutta ja 1 057 haavoittunutta.
[[Tiedosto:MECHELIN(1894) p067 Storkyro.jpg|thumb|vasen|320px|pienoiskuvaTaistelukenttää piirroksessa.]]
[[Tiedosto:Napue battle massgrave memorial in Isokyro old church graveyard.JPG|thumb|left|225px|Napuen taistelussa kuoli 141 kyröläistä talonpoikaa. Heidät on haudattu joukkohautaan [[Isonkyrön vanha kirkko|Isonkyrön vanhan kirkon]] hautausmaalle, jonne on paljastettu muistokivi 1984.]]
Armfelt ryhmitti 16. helmikuuta jalkaväen kolmeen taisteluryhmään ja sijoitti ratsuväen puoliksi kummallekin sivustalla. Talonpoikaisnostomiehet suojasivat selustaa ja kuormastoja. Taistelun alkaessa kolme päivää myöhemmin venäläiset iskivät ruotsalaisten vasempaan siipeen ratsuväen tukemana. Armfelt käänsi nyt joukkojensa rintamasuunnaan ja komensi aloittamaan hyökkäyksen. Ratsuväen suojaama ruotsalaisten oikea sivusta pakotti venäläiset perääntymään mutta ruotsalaisten vasen sivusta joutui alakynteen ja venäläiset pääsivät saarrostamaan ruotsalaisjoukot. Ruotsalaisista kaatui taistelussa 2 &nbsp;645 miestä, venäläisten tappiot olivat heidän oman ilmoituksensa mukaan 421 kaatunutta ja 1 &nbsp;057 haavoittunutta.
 
==Seuraukset==
[[Tiedosto:Napue battle massgrave memorial in Isokyro old church graveyard.JPG|thumb|left|225px|Napuen taistelussa kuoli 141 kyröläistä talonpoikaa. Heidät on haudattu joukkohautaan [[Isonkyrön vanha kirkko|Isonkyrön vanhan kirkon]] hautausmaalle, jonne on paljastettu muistokivi 1984.]]
Taistelun jälkeen venäläisjoukot ryöstivät ja polttivat lähiseudun kyliä, raiskasivat naisia ja pakottivat asukkaita kidutuksen avulla paljastamaan kätketyt arvoesineet. Venäläiset vetäytyivät maaliskuussa takaisin etelään mutta palasivat uudelleen syksyllä 1714 jatkaen tuhoamista ja ryöstelyä tähän asti säästyneillä Pohjanmaan alueilla.<ref>[http://blogs.helsinki.fi/hylikang/2012/07/25/ajoist-ankarin-pohjanmaan-historiassa Heikki Ylikangas : ”Ajoist’ ankarin” Pohjanmaan historiassa, julkaistu Pohjalaisessa 26.9.2011]</ref>
 
Isonkyrön Napuessa sijaitsee taistelun muistomerkki ([[Matti Visanti|Matti Björklund-Visanti]], 1920). Taistelu käytiin kuitenkin viereisen Laurolan kylän alueella. Vanhoissa asiakirjoissa Napuen taistelu tunnettiin Kyrön tappeluksen (Slaget vid Storkyro) nimellä.<ref>[http://yle.fi/uutiset/kyron_tappelus_eli_napuen_taistelu_muistuttaa_sodan_julmuudesta/7038346?ref=leiki-uu "Kyrön tappelus" eli Napuen taistelu muistuttaa sodan julmuudesta, Yle uutiset 20.1.2014]</ref>
 
[[Tiedosto:MECHELIN(1894) p067 Storkyro.jpg|320px|pienoiskuva]]
 
==Lähteet==
30 853

muokkausta