Loggerttipurje

Loggerttipurje on haruksilla aluksen runkoon tukematon neliskulmainen purje, joka kehitettiin raakapurjeen pohjalta. Loggerttipurjeen yläreuna on kiinni puomissa, jota ohjataan maston juurelta tulevan nostinköyden avulla. Sitä käytetään joissain talonpoikaisveneissä ja purjejollissa. Se eroaa kahvelipurjeesta siten, että kahvelipurje ei ulotu maston etupuolelle, jonne taas loggerttipurje aina ulottuu.

Suosittuun bermudatakilaan verrattuna loggerttitakiloidut veneet eivät pysty luovimaan yhtä jyrkästi tuuleen, mutta niiden vahvuuksia ovat muun muassa nopea nostettavuus ja laskettavuus, köysistön yksinkertaisuus ja matalampi masto.

Loggerttipurjetyypit

Loggerttipurjeesta on kolme eri muunnelmaa, jotka on kuvattu ohessa.

Tasapainotettu loggerttipurje

Eri loggerttipurjetyypeistä tämä on purjehdusominaisuuksiltaan kaikkein helpoin ja muistuttaa suurelti bermudatakilan isopurjeen ominaisuuksia. Purjeen ylä- ja alareunoissa on puomit, joiden välissä neliskulmainen purje on. Alareunan puomissa on kiinni jalusköysi, jolla purjetta hallitaan. Tasapainotettu loggerttipurje soveltuu erityisesti purjehtimiseen kapeilla vesillä, kuten saaristossa, järvillä ja joilla, koska se mahdollistaa vendan tekemisen yksinkertaisesti ja nopeasti. Nykyään tasapainotetun loggerttipurjeen voi löytää esimerkiksi François Vivierin suunnittelemista ranskalaisia perinneveneitä jäljittelevistä purjejollista tai SCAMP-veneestä.

Seisova loggerttipurje

Kun tasapainotetusta loggerttipurjeesta jätetään pois alapuomi ja jalusköysi siirretään purjeen takakulmaan, saadaan seisova loggerttipurje. Sen hallitseminen vaatii riittävästi taitoa ja fyysistä voimaa. Jiippiä ja vendaa tehdessä jalusköysi irroitetaan sivukannella olevasta helasta ja siirretään vastakkaisen sivukannen helaan. Myötätuuleen purjehdittaessa purjeen alareunassa yleensä käytetään irroitettavaa puomia tai airoa, jotta purjeen muoto säilyisi. Seisovan loggerttipurjeen suurin etu on sen yksinkertaisuus, mikä nopeuttaa takilan pystyttämistä ja laskemista. Tämä on toivottu ominaisuus, jos venettä halutaan alkaa soutamaan tuulessa, jolloin ilmanvastus tulee saada mahdollisimman pieneksi. François Vivierin tekemien kokeiden mukaan tuulenvastuksen vaikutus mastoon on suunnilleen yhtäsuuri kuin sen vaikutus runkoon. Koska seisovassa loggerttipurjeessa ei ole alareunassa puomia, ei vendaa ja jiippiä tehdessä ole vaaraa sen osumisesta miehistön jäseniin.

Pudotettava loggerttipurje

Pudotettava loggerttipurje muistuttaa läheisesti seisovaa loggerttipurjetta, mutta purjeen etureuna työntyy edemmäksi mastoa. Vendaa tai jiippiä tehtäessä purje täytyy pudottaa, puomi tulee siirtää maston toiselle puolelle ja purje jälleen nostaa. Tämän takia tämä purjetyyppi soveltuu parhaiten vesialueille, joilla halssit ovat pitkiä.