Ero sivun ”Thiodolf Rein” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Envy (keskustelu | muokkaukset)
p poistettu päällekkäinen luokka
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
p typo, typos fixed: Tästä johtuen → Tämän vuoksi using AWB
Rivi 8:
Thiodolf Reinin isä oli historian professori, valtiopäivämies ja [[Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto|yliopiston]] rehtori [[Gabriel Rein]] ja äiti Sedig Edla Ekbom. Rein kirjoitti ylioppilaaksi 1853 ja valmistui filosofian maisteriksi 1860. Hän väitteli tohtoriksi 1869 aiheesta ''Om kunskapens möjlighet''. Vuonna 1869 hänet nimitettiin filosofian professoriksi [[J. V. Snellman]]in jälkeen; Rein jatkoi luontevasti Snellmanin työtä sekä idealistisen koulukunnan edustajana että suomenmielisen politiikan kannattajana. Hän oli professorina vuoteen 1900. Rein perehtyi tuotannossaan erityisesti sielutieteeseen eli [[psykologia]]an, mutta hänen tutkimustyönsä jäi keskeneräiseksi.<ref name="KB" /> Vuonna 1873 perustettiin Reinin aloitteesta Filosofinen yhdistys eli nykyinen [[Suomen filosofinen yhdistys]].<ref name="Facta">[http://www.facta.fi/tietosanakirja/78879 Rein, Thiodof] Facta Tietopalvelu</ref>
 
Politiikassa Rein kuului [[Fennomania|fennomaanien]] maltillista ja vapaamielisempää siipeä edustaneeseen niin sanottuun Valvoja-ryhmään ja hän toimi [[Valvoja (lehti)|Valvojan]] toimituksessa 1883–1897, josta vuodet 1885–1887 päätoimittajana. Hän oli [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|säätyvaltiopäivillä]] aatelissäädyssä sukunsa edustajana [[Säätyvaltiopäivät 1872|1872]]–[[Säätyvaltiopäivät 1905|1906]] sekä [[kirkolliskokous]]edustajana 1898 ja 1903. Rein toimi yliopiston vararehtorina 1884–1887, rehtorina 1887–1896 ja määräaikaisena sijaiskanslerina 1896–1903 sekä 1906–1910. Hän pyrki aluksi sovittelemaan Suomeen ja yliopistoonkin kohdistuneita yleisvaltakunnallistamispyrkimyksiä, mutta päätyi [[Ensimmäinen sortokausi|ensimmäisen sortokauden]] aikana kannattamaan [[Perustuslailliset|perustuslaillista]] suuntausta. TästäTämän johtuenvuoksi kenraalikuvernööri [[Nikolai Bobrikov]] erotti hänet sijaiskanslerin tehtävästä vuonna 1903 ja tilalle nimitettiin myöntyväisyyslinjaa edustanut [[J. R. Danielson-Kalmari|J. R. Danielson]]. Olojen muututtua Rein sai kuitenkin palata tehtäväänsä vuonna 1906.<ref name="KB" /> Myöhempinä vuosinaan hänen katsottiin olevan lähellä [[Nuorsuomalainen puolue|nuorsuomalaisia]].
 
Rein muistetaan myös kirjoittamastaan kaksiosaisesta Snellmanin elämäkerrasta, joka ilmestyi 1895 ja 1900. Hän kirjoitti myös [[Leo Mechelin]]in elämäkerran.<ref name="Facta" /> Hän sai useita arvonimiä, viimeisimpänä [[Todellinen valtioneuvos|todellisen valtioneuvoksen]] arvon vuonna 1899.<ref name="KB" />
Rivi 38:
 
{{AAKKOSTUS:Rein, Thiodolf}}
 
[[Luokka:Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston professorit]]
[[Luokka:Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston rehtorit]]