Wikipedia

Ero sivun ”Koronaariangioplastia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Espoo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
1 914 muokkausta
p kielentarkistus
GEbot (keskustelu | muokkaukset)
13 002 muokkausta
p typo, typos fixed: Tästä johtuen → Tämän vuoksi using AWB
Rivi 7:
 
==ST-nousuinfarkti eli STEMI==
ST-nousuinfarkti on henkeä uhkaava tilanne. ST-nousuinfarktissa sepelvaltimo tukkeutuu kokonaan. TästäTämän johtuenvuoksi sepelvaltimon ruokkima alue sydämessä kärsii hapenpuutteesta. ST-nousuinfarktipotilaan ensisijainen hoito on välitön pallolaajennus (primaari PCI), mikäli se on tehtävissä alle 120 minuutissa ensimmäisestä hoitokontaktista. Muussa tapauksessa hoitomuotona voidaan käyttää liuotushoitoa.
 
==ST-laskuinfarkti eli NON-STEMI==
Rivi 16:
 
==Pallolaajennus Suomessa==
Pallolaajennuksia tehtiin [[Suomi|Suomessa]] vuonna [[2005]] hieman yli 7&nbsp;000 sydänpotilaalle vuodessa, kun [[ohitusleikkaus]]ten määrä on samaan aikaan supistunut alle 4&nbsp;000:een.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sydanliitto.fi/kaikki_sydamesta/tilastot_ja_rekisterit/ | Nimeke = Yleistilastoa sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |Ajankohta = 25.6.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sydänliitto | Viitattu = 24.7.2007 | Kieli = }} </ref> Vuonna 1995 ohitusleikkauksia tehtiin 3487, pallolaajennuksia 1804.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://herkules.oulu.fi/isbn9514254627/html/x159.html | Nimeke = Sepelvaltimotautia sairastavan oireet, hoito ja kuntoutuminen | Tekijä = Hannele Lukkarinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1999| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oulun Yliopisto | Viitattu = 24.7.2007 | Kieli = }}</ref> Toimenpide on suhteellisen kallis, sillä siinä tarvitaan erikoislaitteistoja ja -materiaaleja ja hyvää ammattitaitoa vaativaa [[kardiologi]]n erikoisosaamista sekä monta avustavaa henkilöä.
 
==Historia==
Sepelvaltimon pallolaajennus kuvattiin kirjallisuudessa ensimmäisen kerran 1964. <ref>Dotter, C. T. and M. P. Judkins, [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=14226164&dopt=Abstract ''Transluminal Treatment of Arteriosclerotic Obstruction: Description of a New Technic and a Preliminary Report of Its Application'']</ref>
 
==Toimenpiteen suoritus==
Rivi 25:
Seuraavassa on kuvailtu toimenpidettä sellaisena kuin se tapahtuu [[HYKS]]issä.
 
Toimenpide tehdään joskus [[rannevaltimo]]n kautta mutta yleensä [[reisivaltimo]]sta alkaen. Nivustaipeeseen pistetään paikallispuudutus, ja reisivaltimon seinämään painettavasta reiästä ujutetaan melko suuri letku aina sydämen [[aortta]]an saakka. Verisuonistossa ei ole [[tuntoaisti]]a, joten potilas ei havaitse letkun etenemistä. Toimenpiteen jälkeen tämä isossa valtimossa oleva reikä voidaan tulpata erityisellä [[kollageeni]]tulpalla. Letkun sisällä on toinen pienempi letku, varjoainekatetri, ja toimenpidettä suorittava kardiologi seuraa sen etenemistä röntgenlaitteistolla, johon kuuluu kaksi erillistä näyttölaitetta. [[Lyijy]]peite suojaa potilaan alapäätä liialliselta [[röntgensäteily]]ltä. Kahden monitorin ja röntgenlaitteen samanaikaisen käytön ansiosta kohdetta voidaan havainnoida kahdesta eri kuvakulmasta. Myös potilaalla on tilaisuus nähdä tapahtumien kulku.
 
Kun varjoainekatetri on saatu koukatuksi aortasta alkavan [[sepelvaltimo]]n sisään, ruiskutetaan sisempää letkua pitkin sydämen omaan [[verenkierto]]on [[jodi]]pitoista [[varjoaine]]tta. Röntgenmonitorissa mustana näkyvä varjoaine kuvantaa sydämen [[verisuonisto]]n näkyväksi. Varjoainetta laitetaan pieninä annoksina useita kertoja, koska se häviää näkyvistä [[syke|sykkeen]] tahdissa. Ahtaumakohdat, joissa virtaus kuroutuu, näkyvät varsinkin sepelsuoniston alkupäässä erittäin selvästi. Kun ahtauma tai ahtaumat on paikallistettu, vaihdetaan varjoaineletkun tilalle pallolaajennuskatetri. Se on suurta painetta kestävää ohutta letkua, jonka sydämeen vietävässä päässä on pitkulainen pallo, joka muistuttaa muodoltaan makkarapötköä. Jos laajennuskohtaan asennetaan myös pieni [[teräs]]verkkolieriö (stentti) pitämään suonta auki pysyvästi, se on asennettuna jo valmiiksi laajentamista varten pallokatetrin päähän. Kytkemällä letkuun kova paine saadaan aikaan hieman ohutseinämäisemmän pallopään laajeneminen ahtauman k.ohdalla halutun kokoiseksi. Materiaalien kehittyessä on alettu yhä useammin asentaa ahtaumakohtaan mainittu pallolla laajennettava stentti. Tyypillinen stentti voi olla esimerkiksi [[koboltti]]-nikkeliteräksestä valmistettu pieni teräsverkkolieriö, jonka pituus saattaa olla tuumankin verran ja halkaisija laajennettuna pari–kolme millimetriä eli saman verran kuin sepelvaltimon sisähalkaisija.
 
Stenttien materiaalina voi olla myös [[tantaali]], [[titaani]] ja erilaiset ruostumattomat terässeokset. Niissä voidaan myös käyttää erilaisia pinnoitteita, kuten [[teflon]]ia.
 
Toimenpide kestää selvästi alle tunnin. Koko toimenpiteen aikana monitorilla näkyvät tapahtumat tallennetaan myös videolevylle.
Rivi 41:
== Lähteet ==
 
*{{Verkkoviite | nimeke = ST-nousuinfarkti. Käypä hoito- suositus 2011. | osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=hoi50091 | tiedostomuoto = | selite = | julkaisija = Duodecim Terveysportti | ajankohta = | viitattu = 27.9.2013 | kieli = }}
 
*{{Verkkoviite | nimeke = Sepelvaltimotautikohtaus. Käypä hoito- suositus 2009. | osoite = http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/.../hoi04058 | tiedostomuoto = | selite = | julkaisija = Duodecim Terveysportti | ajankohta = | viitattu = 27.9.2013 | kieli = }}
=== Viitteet ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Koronaariangioplastia”