Ero sivun ”Kaisaniemen puisto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 88.114.37.82) ja palautettiin versio 15651952, jonka on tehnyt 88.193.82.236: täh? |
|||
Rivi 7:
== Julkinen taide ==
Kaisaniemen puistossa sijaitsee Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, 1700-luvulta säilynyt niin sanottu [[vapaamuurarin hauta]]. [[Suomen Kansallisteatteri|Kansallisteatterin]] edustalla on [[Ida Aalberg]]in kunniaksi pystytetty ''Esirippu''-patsas, joka paljastettiin 15. lokakuuta 1972. Lähes 7 metriä korkean [[pronssi]]patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä [[Raimo Utriainen]]. Sen vieressä on vesiallas, jonka läheisyydessä on myös [[Emil Wikström]]in tekemä [[Fredrik Pacius|Fredrik Paciuksen]] rintakuva sekä [[Viktor Jansson]]in teos ''Convolvulus''.
▲Kaisaniemen puistossa sijaitsee Helsingin vanhin julkinen muistomerkki, 1700-luvulta säilynyt niin sanottu [[vapaamuurarin hauta]]. [[Suomen Kansallisteatteri|Kansallisteatterin]] edustalla on [[Ida Aalberg]]in kunniaksi pystytetty ''Esirippu''-patsas, joka paljastettiin 15. lokakuuta 1972. Lähes 7 metriä korkean [[pronssi]]patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä [[Raimo Utriainen]]. Sen vieressä on vesiallas, jonka läheisyydessä on myös [[Emil Wikström]]in tekemä [[Fredrik Pacius|Fredrik Paciuksen]] rintakuva sekä [[Viktor Jansson]]in teos ''Convolvulus''. Puusta veistetty (tuntematon )https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10206407885535813&set=gm.1264620240244989&type=3
Puiston alueella on [[jalkapallo]]kenttä, [[koripallo]]kenttä sekä [[tennis]]kenttä. Puiston luoteiskulmassa toimii ravintola Kaisaniemi. Koko puisto on saanut nimensä ravintolan perustajan [[Kajsa Wahllund]]in mukaan.
==Puiston historiaa==
Vuonna 1763 Maaherra [[Hans Henrik Böje]] vuokrasi kaupungilta tontin Hämeen maantien (nyk. Siltasaarenkatu) varrelta ja perusti sille puutarhan. 1773 se siirtyi puutarhuri Erik Edbomin hallintaan. Helsingin saatua pääkaupungin aseman 1812 puutarha merkittiin kaupungin yleiseksi puutarhaksi. Myöhemmin 1827 alettiin sitä [[Carl Ludvig Engel]]in luonnostelmien mukaan muuttaa yleiseksi kävelypaikaksi. Engelin suunnitelmassa puisto jakaantui kahteen osaan: symmetriseen, puurivien halkomaan puistoon sekä kiemurtelevien polkujen muodostamaan maisemapuutarhaan. Vuonna 1829 kävelypaikkaa supistettiin kun sen viereen muutti Turusta [[Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha|yliopiston kasvitieteellinen puutarha]].
| |||