Ero sivun ”Ensimmäinen sortokausi” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p wl
Rivi 11:
Venäjän kieli määrättiin v. 1870 Baltian virkakieleksi ja venäläinen [[asevelvollisuus]] astui voimaan. Carl Schirren oli ennustanut vuonna 1869, että seuraavaksi Baltian valtakunnallistamisen jälkeen tulee Suomen vuoro.<ref>Torvinen, s. 21</ref> Baltian maat olivat menettäneet erityisasemansa 1870-luvun kuluessa, ja niistä oli tehty tavallisia venäläisiä maakuntia.<ref>Kansakunnan historia 2, s.</ref> Oikeauskoisen [[ortodoksinen kirkko|ortodoksi­kirkon]] toiminnan vahvistamiseksi Itämeren maakunnissa erotettiin useita luterilaisia pappeja viroistaan ja monet heistä karkotettiin Venäjälle.<ref>Hyvämäki, Ennen routaa, s. 173-174</ref>
 
[[Tammikuun kansannousu|Puolan kapinan]] kukistamisen jälkeen suoritettiin [[Nikolai Miljutin|N. A. Miljutin]]in, ruhtinas [[Vladimir Tšerkasski]]n ja [[Juri Samarin]]in johdolla talonpoikaisreformitalonpoikais reformi, jonka avulla oli tarkoitus herättää Puolan kansan alemmissa kerroksissa myötätuntoa Venäjää kohtaan. Puolassa otettiin venäjän kieli käyttöön virkakielenä ja sekä venäläinen hallinto. Tällä tavoin Puolan erityisoikeudet poistettiin ja maasta tehtiin tavallinen venäläinen maakunta.<ref>Platonov S. F, s. 445-446</ref><ref>Hytönen, s. 135</ref>
 
=== Nikolai I:n hallitsijakausi ===