Ero sivun ”Sananvapaus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
yritetään korjata määritelmää pyynnöstä laittamalla sanakirjamääritelmä alkuun
+ pari-kolme lähdettä
Rivi 65:
Venäjällä sananvapauden tila on kaksijakoinen. Toisaalta perustuslain mukaan sananvapaus Euroopan ihmisoikeusasiakirjaa mukailevalla tavalla on olemassa, toisaalta esimerkiksi Presidentti Putinin syyskuussa 2003 [[Columbian yliopisto]]ssa esittämä vastaus opiskelijan esittämään sananvapautta koskevaan kysymykseen oli "Meillä ei ole koskaan ollutkaan sanavapautta Venäjällä. 90-luvun alussa syntyi käsitys jostakin laajemmasta sanavapaudesta, joka tulkittiin varsinkin lehdistössä vapautena kaikkea kohtaan, anarkiaksi ja pyrkimyksenä aiheuttaa sekaannusta hintaan mihin hyvänsä."<ref>Lynch, Allen: How Russia is not ruled. Press Syndicate of university of Cambridge, New York 2005, ISBN 0-521-54992-2</ref>
 
Lehdistön sananvapautta Venäjällä ei nähdäkään demokratian kehityksen kannalta minään absoluuttisen hyvänä asiana. Eräs näkemys piti lehdistöä yhtenä kaupallisena pelurina, jolla ei ole yhteiskunnassa ydinpelaajan roolia.<ref>Marsh, Christopher, Gvosdev, Nikolas: Civil Society and the search for Justice in Russia. Lexington Books, Lanham 2002, ISBN 0-7391-0359-8</ref> Yleisemmin valtiosta riippumattomia tiedotusvälineitä on pyritty sulkemaan ja yhteiskuntakriittisten kansalaisjärjestöjen toimintaa vaikeuttaamaan etenkin Venäjän keväällä 2014 suorittaman Ukrainan Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainassa vuodesta 2014 jatkuneiden [[sota]]toimien aikana. Sananvapaus on heikentynyt Putinin aikana.<ref name="Yle-sananvapaus_heikkenee">{{verkkoviite| osoite= http://yle.fi/uutiset/sananvapaus_heikkenee_entisestaan_venajalla/7152092| nimike=Sananvapaus heikkenee entisestään Venäjällä| tekijä= Erkka Mikkonen| ajankohta= 24.3.2014| julkaisija= yle.fi| viitattu= 10.5.2016}}</ref><ref name="Yle-kriittinen kansalaismielipide">{{verkkoviite| osoite= http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/10/24/kriittinen-kansalaismielipide-tulilinjalla-venajalla| nimike=Kriittinen kansalaismielipide tulilinjalla Venäjällä| tekijä= Juha Kulmanen| ajankohta= 24.10.2014| julkaisija= yle.fi| viitattu= 10.5.2016}}</ref><ref name="HS-5-2015">{{verkkoviite| osoite= http://www.hs.fi/ulkomaat/a1430537292420| nimike=Vapaa sana uhattuna – valtion televisio hallitsee Venäjää| tekijä= Pekka Hakala| ajankohta= 3.5.2015| julkaisija= yle.fi| viitattu= 10.5.2016}}</ref> Osin jo ennen Ukrainan sotatoimia voimaantulleet tiedotusvälineiden sensuurilait ovat osaltaan estäneet valtion ja presidentinhallinnon virallisesta linjasta poikkeavaa viestintää myös verkkoviestimissä esimerkiksi Ukrainan tilanteesta ja Venäjän osallisuudesta siihen. Tärkeimpänä joukkoviestintävälineenä Venäjällä pidetyt television pääkanavat ovat valtio-omisteisia ja toimivat keskeisesti valtionhallinnon viestiminä.
Lehdistön sananvapautta Venäjällä ei nähdäkään demokratian kehityksen kannalta minään absoluuttisen hyvänä asiana. Lehdistöä pidetäänkin enemmän yhtenä kaupallisena pelurina, jolla ei ole yhteiskunnassa ydinpelaajan roolia.<ref>Marsh, Christopher, Gvosdev, Nikolas: Civil Society and the search for Justice in Russia. Lexington Books, Lanham 2002, ISBN 0-7391-0359-8</ref>
 
=== Kiinassa ===