Avaa päävalikko

Muutokset

1 507 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
p
typo, typos fixed: alunp → alun p using AWB
}}
[[Tiedosto:Typical antipsychotics.JPG|270px|pienoiskuva|Levozin, Fluanxol ja Peratsin -tabletteja]]
'''Antipsykoottiset lääkkeet''' (eli '''antipsykootit''', '''neuroleptit''' tai '''psykoosilääkkeet''') ovat alunperinalun perin psykoosien hoitoon käytettyjä lääkeaineita, jotka vaikuttavat rauhoittavasti, vähentävät alttiutta ärsykkeille ja estävät aistiharhoja sekä ajatushäiriöitä.<ref>http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt02287</ref>
 
==Käyttö==
Psykoosilääkkeitä käytetään [[Rauhoittavat lääkkeet|rauhoittavina lääkkeinä]] levottomuuden tai aggressiivisen käyttäytymisen tai [[Ahdistuneisuushäiriö|ahdistuneisuuden]] hoitoon, koska ne eivät aiheuta riippuvuutta. Suurin käyttäjäryhmä ovat vanhukset, mutta lääkkeitä käytetään myös lasten ja nuorten sekä vankien huonon käytöksen poistamiseksi.<ref name="yle.fi">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_kayttavat_paljon_psykoosilaakkeita/6049395|nimeke=Suomalaiset käyttävät paljon psykoosilääkkeitä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-03-15}}</ref>
 
Antipsykootteja käytetään myös [[Psykoosi|psykoosinpsykoosi]]n, [[skitsofrenia|skitsofreni]]an, [[Mania|manianmania]]n, [[Kaksisuuntainen mielialahäiriö|kaksisuuntaisen mielialahäiriön]] ja [[epäluuloinen persoonallisuus|epäluuloisen persoonallisuuden]] hoitoon.
 
Pieninä annoksina psykoosilääkkeitä käytetään [[unettomuus|unettomuuden]]<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Unettomuuden hoidossa käytetyt lääkkeet :: Terveyskirjasto|osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00073|julkaisu = www.terveyskirjasto.fi|viitattu = 2015-08-09}}</ref>, [[Masennus|masennuksen]], [[Touretten oireyhtymä]]n ja [[Epävakaa persoonallisuus|tunne-elämän epävakauden]] hoitoon.
 
[[Muistisairaus|Muistisairailla]] ihmisillä lääkkeellä hoidetaan käytösoireita.<ref name=":12">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/19/rairai-eli-psykoosilaakkeiden-kaytto-kunnittain|nimeke=Rairai eli psykoosilääkkeiden käyttö kunnittain|julkaisu=yle.fi|viitattu=2016-03-15}}</ref> Se tarkoittaa käytöstä, joka on tulkittavissa sairauden oireeksi.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/19/rairai-eli-psykoosilaakkeiden-kaytto-kunnittain|nimeke=Rairai eli psykoosilääkkeiden käyttö kunnittain|julkaisu=yle.fi|viitattu=2016-03-15}}</ref> Oireista tyypillisiä ovat apatia, levottomuus, huutelu, verbaalinen ja fyysinen aggressiivisuus sekä hoidon tai avun vastustelu. Osaan käytösoireista lääkkeet auttavat, mutta osaan eivät.<ref name=":12" />
 
=== Annostus ===
Neuroleptien käytössä tulee noudattaa tarkoin lääkärin ohjeita, koska lääkityksien muutoksiin liittyy aina riski sivuvaikutuksista.
 
Neuroleptejä voidaan käyttää sekamuotoisesti, eli useita saman ryhmän lääkkeitä voidaan annostella samanaikaisesti. Myös uudempia atyyppisiä saatetaan yhdistellä perinteisiin tyypillisiin.
 
Antipsykoottisten lääkkeiden puoliintumisaika vaikuttaa siihen, kuinka tiheästi lääkettä käytetään. Tavallisesti on tarkoituksenmukaista ylläpitää tasaista lääketasoa siten että lääkemäärät eivät pääse kumuloitumaan liian suuriksi tai pääse laskemaan liian mataliksi.
 
== Yleisyys ==
Eniten psykoosilääkkeitä määrätään vanhuksille. Suomalaiset vanhukset käyttävät psykoosilääkkeitä kaksin-, jopa kolminkertaisesti verrattuna muihin pohjoismaalaisiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite name=http://"yle.fi"/uutiset/suomalaiset_kayttavat_paljon_psykoosilaakkeita/6049395|nimeke=Suomalaiset käyttävät paljon psykoosilääkkeitä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-03-15}}</ref> Vuonna 2015 kaikista vanhuspalveluiden asiakkaista 18,3 prosenttia söi psykoosilääkkeitä ilman psykoosioireita. Yleisintä se oli tehostetussa palveluasumisessa, jossa psykoosilääkkeitä ilman psykoosioireita söi 26,4 prosenttia asiakkaista. Laitoksissa lääkkeitä annetaan 23,7 prosentille, mutta kotihoidossa vain 12 prosentille.<ref name=":2" /> Isoin ongelma on [[Imatra|Imatralla]]lla, jossa yli 40 prosenttia ympärivuorokautisen hoidon asukkaista syö psykoosilääkkeitä ilman psykoosioireita. Määrää on tarkoitus vähentää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/17/eksote-puuttui-psykoosilaakkeiden-kayttoon-imatralla|nimeke=Eksote puuttui psykoosilääkkeiden käyttöön Imatralla|julkaisu=yle.fi|viitattu=2016-03-15}}</ref>
 
==Vaikutusmekanismit==
Neuroleptilääkitysten vaikutukset aivoihin ovat voimakkaasti yhteydessä annosmääriin. Pienemmillä annoksilla lääkettä vaikutetaan pienempään osaan [[Hermostonhermoston välittäjäaine|hermoston välittäjäaineita]]ita ja suuremmilla annoksilla lääkkeen toimintatapa voi olennaisesti muuttua lääkkeen alkaessa vaikuttaa myös uudentyyppisiin välittäjäaineisiin ja [[Reseptori (biokemia)|reseptoreihin]]. Neuroleptit vaikuttavat myös niin sanottuihin [[autoreseptori|autoreseptorehin]] joiden salpaaminen varsinkin alkuvaiheessa lisää neurotransmitterimääriä.{{lähde}}
 
Atyyppisten neuroleptien vaikutus keskushermoston toimintaan perustuu pääasiassa [[dopamiini]]n ja hermovälittäjäaine [[serotoniini]]n säätelyyn.<ref>[http://www.uta.fi/~psjuha/just/sisallys.htm Psyykenlääkkeet mielenterveyspotilaiden arvioimina.]
 
==Haittavaikutukset ja riskit==
Eri lääkkeiden haittavaikutusprofiilit ovat erilaisia ja yksilölliset erot saada sivuvaikutuksia ovat suuria.
 
Neuroleptit lamaavat [[Autonominen hermosto|autonomista hermostoa]] mikä voi johtaa muun muassa [[Ummetus|ummetukseen]] ja suun kuivumiseen. Neuroleptit aiheuttavat usein myös [[Väsymys|väsymystäväsymys]].
 
Kaikki psykoosilääkkeet, mutta etenkin ensimmäisen polven lääkkeet voivat aiheuttaa [[Ekstrapyramidaalijärjestelmä|ekstrapyramidaalioireita]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=nix01049|nimeke=Suositus - Käypä hoito|julkaisu=www.kaypahoito.fi|viitattu=2016-03-15}}</ref>, jotka ilmenevät kaulan, niskan, silmien ja vartalon lihasten kivuliaina kouristuksina, pakonomaisena motorisena levottomuutena, lepovapinana, köpöttävänä kävelynä, motoriikan hidastumisena, lihasjäykkyytenä tai kasvojen ilmeettömyytenä.<ref name="huttunen/23.7.2008">[http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00033 Duodecim terveyskirjasto] Antipsykoottien haittavaikutukset. Matti O. Huttunen. 23.7.2008.</ref> Neuroleptit saattavat aiheuttaa [[Epilepsia|epileptisia]] kouristuskohtauksia myös ei-epileptikoille.<ref>[http://www.kakspy.com/kakspy/kirj_kn_16.html Kaakkois-Suomen Sosiaalipsykiatrinen Yhdistys ry] Psykiatri Kristiina Nikkola: Psykiatriaa sairaanhoitajille.</ref> Lisäksi neuroleptit aiheuttavat usein [[Sukupuolielin|sukupuolitoimintojen]] häiriöitä.<ref name="hirvonen/5.9.2008">[http://www.terveysportti.fi/pls/kh/kh_julkaisu.NaytaArtikkeli?p_artikkeli=nix01049 Terveysportti.fi] Jussi Hirvonen: Psykoosilääkkeiden haittavaikutukset. 5.9.2008.</ref>
 
=== Sydän- ja verisuonisairaudet ja kuolleisuus ===
Psykoosilääkkeet lisäävät hieman [[Veritulppa|laskimoveritulppa]]<nowiki/>riskiä, sillä ne vaikuttavat verihiutaleiden muodostumiseen ja veren hyytymiseen. Riski on suurempi uusilla käyttäjillä ja epätyypillisten eli toisen sukupolven psykoosilääkkeiden kuten [[Ketiapiini|ketiapiininketiapiini]]n käyttäjillä. Riski ei vaikuta pysyvältä, vaan katoaa, jos lääkitys lopetetaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/terveyden-abc/psykoosilaakitys-lisaa-laskimotukosten-vaaraa|nimeke=Psykoosilääkitys lisää laskimotukosten vaaraa|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-03-02}}</ref>
 
Psykoosilääkitys kasvattaa kolminkertaiseksi riskin kuolla [[Sydäninfarkti|sydänkohtaukseen]] tai muuhun äkilliseen [[Sydänoire|sydänoireeseensydänoire]]eseen. Psykoosilääkitys nostaa sekä sairastumis-, että menehtymisriskiä. Samanaikainen psykoosi- ja [[Masennuslääkkeet|masennuslääkkeiden]] käyttö nostaa riskin kuolla 18-kertaiseksi, etenkin [[fentiatsiini]]-psykoosilääkkeen käyttäjillä. Tehdyssä suomalaistutkimuksessa tutkittavat olivat keskimäärin 66-vuotiaita, joten tulokset eivät suoraan kerro nuorempien ihmisten riskistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/terveyden-abc/psykoosilaakitys-saattaa-tehda-sydankohtauksesta-vaarallisemman|nimeke=Psykoosilääkitys saattaa tehdä sydänkohtauksesta vaarallisemman|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-03-02}}</ref>
 
Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan myös psykoosilääkkeitä käyttävät nuoret (alle 17-vuotiaat) sairastuivat muita useammin sydänoireisiin kuten sydämen [[Rytmihäiriö|rytmihäiriöihinrytmihäiriö]]ihin. Heillä oli useammin myös sydänoireille altistavia tekijöitä kuten [[Lihavuus|lihavuutta]], [[Diabetes|diabetestädiabetes]] ja [[Kohonnut verenpaine|kohonnutta verenpainetta]]. Ongelmat kasaantuivat useita lääkkeitä samanaikaisesti käyttäville. Tutkimuksen loputtua jopa neljänneksellä nuorista oli vähintään yksi aineenvaihdunnan tai sydämen ja verisuoniston häiriö.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/terveyden-abc/psykoosilaakkeet-ehka-vaaraksi-nuoren-sydamelle|nimeke=Psykoosilääkkeet ehkä vaaraksi nuoren sydämelle|julkaisu=www.terve.fi|viitattu=2016-04-17}}</ref>
 
=== Antikolinerginen vaikutus ===
Neuroleptien [[Antikolinergit|antikolinerginen]] vaikutus saattaa aiheuttaa [[Ummetus|ummetustaummetus]]ta ja häiriöitä potilaan verenkierrossa, rauhastoiminnoissa kuten hormonien erityksessä, virtsaelinten toiminnoissa sekä unen ja lämmönsäätelyssä. Muita antikolinergisiä haittavaikutuksia ovat esimerkiksi [[Muisti|muistinmuisti]]n ja [[Ajattelu|ajatustoimintojen]] huonontuminen, kiihtyneisyys, [[Delirium|sekavuus]], näköhäiriöt ja [[Hallusinaatio|aistiharhat]].<ref name="KLIK">[http://web.archive.org/web/20051211013613/http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys5-05.pdf Kuopion lääkeinformaatiokeskus] Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Apteekkari 5/2005 (PDF)</ref><ref>Jarno Laine: Lämpötasapainon häiriöt kuumassa ympäristössä ja sopeutuminen uuteen ilmastoon. Duodecim 197: 93: 1529-1541</ref> Toisen polven neurolepteistä [[Risperidoni|risperidonillarisperidoni]]lla ja ketiapiinilla on vähiten antikolinergistä vaikutusta, olantsapiinillä taas paljon.<ref name="KLIK">[http://web.archive.org/web/20051211013613/http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys5-05.pdf Kuopion lääkeinformaatiokeskus] Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Apteekkari 5/2005 (PDF)</ref>
 
Oireet johtuvat siitä, että antikolinerginen lääkeaine estää [[Asetyylikoliini|asetyylikoliininasetyylikoliini]]n sitoutumista [[Muskariini|muskariininmuskariini]]n vastaanottajamolekyyleihin.<ref name="KLIK">[http://web.archive.org/web/20051211013613/http://www.kuopionlaakeinformaatiokeskus.fi/kysymys/kysymys5-05.pdf Kuopion lääkeinformaatiokeskus] Tunnistatko lääkkeiden antikolinergiset haitat? Apteekkari 5/2005 (PDF)</ref><nowiki/>
 
=== Diabetes ===
 
=== Aivojen kutistuminen ===
[[Antipsykoottiset lääkkeet|Psykoosilääkkeet]] kutistavat aivoja enemmän kuin aivot normaalisti iän myötä kutistuvat. Aivot kutistuvat sitä enemmän mitä pitempään lääkitys kestää<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia-kutistaa-aivot|nimeke=Skitsofrenia kutistaa aivot|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-03-01}}</ref> ja mitä suurempi lääkityksen määrä on.<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/skitsofrenia/77333-pitkaaikainen-psykoosilaakitys-vaikuttaa-aivojen-kokoon|nimeke=Pitkäaikainen psykoosilääkitys vaikuttaa aivojen kokoon|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-03-02}}</ref> Aivoselkäydinnesteen tilavuus taas kasvaa. Kutistumista aiheuttavat sekä vanhan että uuden polven psykoosilääkkeet.<ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite=http://www.mediuutiset.fi/uutisarkisto/psykoosilaakkeet-kutistavat-skitsofreenikon-aivoja-6068721|nimeke=Psykoosilääkkeet kutistavat skitsofreenikon aivoja|julkaisu=Mediuutiset|viitattu=2016-03-02}}</ref> Vielä vuonna 2010 Suomessa epäiltiin, että skitsofreenikoiden aivojen kutistuminen johtuisi sairauden taustalla olevista etenevistä aivoprosesseista<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/skitsofrenia/skitsofrenia-kutistaa-aivot|nimeke=Skitsofrenia kutistaa aivot|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-03-01}}</ref>, vaikka muualla oli aiemminkin viitteitä siitä, että syy on psykoosilääkkeissä.<ref>Dorph-Petersen, K-A, Pierri, J, Perel, J, Sun, Z, Sampson, A-R and Lewis, D (2005) ''The Influence of Chronic Exposure to Antipsychotic Medications on Brain Size before and after Tissue Fixation: A Comparison of Haloperidol and Olanzapine in Macaque Monkeys.'' Neuropsychopharmacology, 30, 1649-1661 [http://www.nature.com/npp/journal/v30/n9/abs/1300710a.html Verkkoversio]</ref><ref name="breggin2">{{Verkkoviite |Nimeke =Brain disabling treatments in psychiatry |Tekijä=P. Breggin | Vuosi =2007 |Julkaisija=Springer Publishing Compan |Tunnistee= isbn 082612934X |Sivut =320 |Osoite =http://books.google.fi/books?id=hBd0V7Ex8PUC&lpg=PR11&dq=neuroleptics%20withdrawal%20death&pg=PA85#v=onepage&q=neuroleptics%20withdrawal%20death&f=false |Viitattu=|Kieli={{en}}}}</ref> Aivojen pienenemisellä ei havaittu yhteyttä oireiden vaikeutumiseen tai [[Kognitio|kognitiivisen]] tason laskuun.<ref name=":5" /> Kutistumismekanismia ei vielä tiedetä, eikä pidempää seurantaa haittavaikutuksista ole ehditty tehdä.<ref name=":7" />
 
Erään tutkimuksen mukaan jo yksi annos [[Haloperidoli|haloperidoliahaloperidoli]]a aiheuttaa hetkellistä aivojen koon pienentymistä muutamassa tunnissa annoksen saannin jälkeen.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Tost H, Braus DF, Hakimi S, Ruf M, Vollmert C, Hohn F, Meyer-Lindberg A | Nimeke =Acute D<sub>2</sub> receptor blockade induces rapid, reversible remodeling in human cortical-striatal circuits | Julkaisu = Nature Neuroscience | Vuosikerta =13 | Sivut =920-922 |Vuosi=| Selite =doi 10.1038/nn.2572 | Osoite = http://www.nature.com/neuro/journal/v13/n8/full/nn.2572.html |Kieli={{en}}}}</ref>
 
=== Vanhuksilla ===
Psykoosilääkkeiden käyttö lisää merkittävästi vanhusten [[Kaatuminen|kaatumisia]].<ref>Suomen lääkärilehti 12.03.2009: Harva vanhus innostuu kuntoilemaan.Vanhukset kaatuvat kotonaan eniten aamuisin ja iltaisin</ref> Lisäksi neuroleptien on todettu nopeuttavan [[Dementia|dementiandementia]]n etenemistä.<ref name="KLIK" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=7012/news_db=web_lehti2006/type=1|nimeke=Lääkärilehti|julkaisu=Lääkärilehti.fi|viitattu=2016-04-17}}</ref> Psykoosilääkkeitä käyttävien [[Alzheimerin tauti|alzheimeria]] sairastavien dementia eteni vuoden aikana lähes kolme kertaa todennäköisemmin kuin muiden. Samanaikainen rauhoittavien lääkkeiden käyttö lisäsi riskiä.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.tohtori.fi/?page=8121124&id=4550612|nimeke=Psykoosilääkitys saattaa nopeuttaa dementian etenemistä - Uutisia sydämestä - Sydän - Terveysklinikat - Tohtori.fi|julkaisu=www.tohtori.fi|viitattu=2016-04-05}}</ref> Dementialle altistavat myös esimerkiksi sydänvaivat<ref name=":30">{{Verkkoviite|osoite=http://www.terve.fi/skitsofrenia/83566-skitsofreniaa-sairastavat-myos-dementian-vaarassa|nimeke=Skitsofreniaa sairastavat myös dementian vaarassa|julkaisu=Terve.fi|viitattu=2016-04-05}}</ref>, joiden esiintyvyyttä psykoosilääkkeet kasvattavat.
 
Psykoosilääkkeet voivat myös aiheuttaa vanhoille ihmisille [[Aivoverenkiertohäiriö|aivoverenkierron häiriöitä]] ja siksi niiden käyttöä suositellaan vain välttämättömissä tapauksissa. Tästä huolimatta lääkkeitä käytetään runsaasti.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.tohtori.fi/?page=8121124&id=4550612|nimeke=Psykoosilääkitys saattaa nopeuttaa dementian etenemistä - Uutisia sydämestä - Sydän - Terveysklinikat - Tohtori.fi|julkaisu=www.tohtori.fi|viitattu=2016-04-05}}</ref>
 
Erityisesti iäkkäät ovat alttiita antikolinergisten psykoosilääkkeiden aiheuttamalle muistin ja ajattelun heikkenemiselle, koska vanhoilla ihmisillä keskushermoston muskariinivastaanottajien määrä vähenee iän myötä. Erityisen herkkiä ovat dementiaa sairastavat vanhukset.
 
==== Tardiivi dyskinesia ====
Vanhempien neuroleptien säännöllinen pitkäaikaiskäyttö saattaa aiheuttaa [[Tardiivi dyskinesia|tardiivin dyskinesian]], joka ilmenee useimmiten suun ja kielen, joskus myös vartalon lihasten matomaisina [[Pakkoliikkeisyys|pakkoliikkeinä]], kasvojen nykimisenä tai vapinana. Tardiivi dyskinesia on sitä yleisempää, mitä pidempään lääkitystä on käytetty. Oireyhtymä korjautuu hyvin hitaasti lääkityksen lopettamisen jälkeen ja jää usein pysyväksi.<ref name="huttunen/23.7.2008" /><ref name="breggin">Breggin, P. R. (1990) ''Brain damage, dementia and persistent cognitive dysfunction associated with neuroleptic drugs. Evidence, etiology, implications.'' Journal of Mind and Behavior, 11, 425 64 [http://www.breggin.com/braindamage.pbreggin.1990.pdf Verkkoversio]</ref><ref name="huttunen/23.7.2008" />
 
==== Muut sivuvaikutukset ====
Muita sivuvaikutuksia ovat muun muassa: [[väsymys]], lihominen, tunteiden latistuminen, muistin ja päättelykyvyn heikkeneminen, kömpelyys eli motoriset häiriöt, jotka muistuttavat usein Parkinsonin taudin oireita, [[impotenssi]] ja muut sukupuolitoimintojen häiriöt, suun kuivuminen, näköhäiriöt, [[ummetus|ummetus,]], huimaus, verenpaineen lasku, rauhattomuus, ihottumat, verenkuvamuutokset sekä pahoinvointi ja oksentelu.
 
=== Kritiikki lääkeyhtiöitä kohtaan ===
== Historia ==
{{Lähteetön}}
[[Fentiatsiini]] syntetisoitiin ensimmäisen kerran 1800-luvulla, ja sitä käytettiin 1930-luvulla matolääkkeenä. Sillä ei ole juuri keskushermostovaikutuksia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://asiakas.kotisivukone.com/files/medicina.kotisivukone.com/fato6painos/22.pdf|nimeke=Psykoosien hoitoon tarkoitetut lääkeaineet|julkaisu=|julkaisija=|viitattu=|tekijä=Erkka Syvälahti ja Jarmo Hietala|ajankohta=|selite=s. 363}}</ref> Ranskalaisen [[Paul Charpentier|Paul Charpentierin]]in johtama ryhmä alkoi valmistaa erilaisia synteettisiä fentiatsiineja käytettäväksi rauhoittavana [[Antihistamiinit|antihistamiinina]] ennen nukutuslääkkeen antamista. Vuonna 1949 ranskalainen kirurgi [[Henri-Marie Laborit]] antoi leikkauspotilaille [[prometatsiini]]-nimistä fentiatsiinijohdannaista yhdessä [[Barbituraatit|barbituraattien]] kanssa estämään [[Šokki|shokkia]]. Hän havaitsi samalla, että sekoitus sai erittäin pelokkaat ja pakokauhuiset potilaat rauhoittumaan, rentoutumaan ja muuttumaan välinpitämättömiksi ja yhteistyökykyisiksi. Laborit kuvasi vaikutusta kemialliseksi [[Lobotomia|lobotomiaksilobotomia]]ksi. Tutkimusta jatkettiin ja vuonna 1950 löydettiin [[klooripromatsiini]], jonka huomattiin toimivan paitsi antihistamiinina, myös esimerkiksi [[Adrenaliini|adrenaliiniaadrenaliini]]a [[Inhibiittori|estävästi]], [[Autonominen hermosto|autonomista hermostoa]] lamauttavasti ja [[Oksennuslääke|oksennuslääkkeenä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2802385/|nimeke=The story of antipsychotics: Past and present|julkaisu=Indian J Psychiatry|julkaisija=US National Library of Medicine|viitattu=15.3.2016|tekijä=Chaitra T. Ramachandraiah, Narayana Subramaniam, Manuel Tancer|ajankohta=Loka- joulukuu 2009}}</ref>
 
Kun klooripromatsiinia testattiin rotilla, havaittiin sen tekevän rotista passiivisia sekä välinpitämättömiä ympäristön vaara- ja häiriötekijöiden suhteen. Ihmiskokeissa klooripromatsiinin havaittiin aiheuttavan [[sedaatio]]ta. Vuonna 1952 havaittiin, että klooripromatsiini vähensi psykoottisuutta skitrofreniapotilailla. Tämän jälkeen neuroleptien käyttö laajeni nopeasti psykoottisiin ja maanisiin potilaisiin, jolloin aiemmin käytetyistä hoitokeinoista, kuten potilaan eristämisestä, voitiin usein luopua. Neuroleptit ovat sittemmin korvanneet skitsofrenian aikaisemmat hoitomuodot [[insuliini]]- ja [[sähköšokki]]hoidot sekä [[lobotomia]]n.
**[[promatsiini]]
**[[pipotiatsiini]]
 
*'''Tioksanteenin johdokset'''
**[[flupentiksoli]]
**[[klooriprotikseeni]]
**[[tsuklopentiksoli]]
 
*'''Butyrofenonit'''
**[[haloperidoli]]
**[[droperidoli]]
**[[melperoni]]
 
*'''Bentsamidit'''
**[[sulpiridi]]
13 002

muokkausta