Ero sivun ”Erich von Manstein” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 50:
Suunnitelman keskiössä olivat tunkeutuminen Ardennien läpi, mikä vetäisi liittoutuneiden vastahyökkäyksen puoleensa, sekä vahvat panssarikiilat, jotka ilmavoimien tukemina ohittaisivat vihollisen taistelujoukot tunkeutuen syvälle liittoutuneiden armeijoiden selustaan näiden siirryttyä torjumaan Ardennien läpi iskeviä saksalaisia. Kun Saksan panssariaseen kehittäjänä tunnettu kenraali Heinz Guderian sai kuulla suunnitelmasta, hänestä tuli suunnitelman innokas tukija. Von Mansteinilla oli kuitenkin vaikeuksia saada suunnitelmalleen riittävästi painoarvoa. Hän pommitti pääesikuntaa operaatioon liittyvillä muistioilla pitkin syystalvea joutuen epäsuosioon. Ongelmana oli, ettei uuden aselajin panssarivaunujen uskottu pystyvän suunnitelman edellyttämään manööveriin liikkua itsenäisesti pitkälle syvyyteen saartamaan vihollinen. Sattuman oikusta von Mansteinin onnistui kuitenkin esitellä suunnitelmansa itselleen Hitlerille ollessaan tämän vieraana helmikuussa 1940. Hitler ihastui suunnitelmaan oikopäätä ja vain kolme päivää myöhemmin von Mansteinin suunnitelma oli valittu toteutettavaksi.<ref>McCarthy Peter ja Mike Syron: Panssarisota, Koala-kustannus 2012, s. 74-78.</ref>
OKH vastusti uhkarohkeaa ja kaavoista poikkeavaa suunnitelmaa voimakkaasti ja esimerkiksi yleisesikuntapäällkkö Franz Halder - alkuperäisen operaatio Keltaisen käsikirjoittaja - kutsui suunnitelmaa "mielettömäksi" tahtoen panssarien odottavan hitaampaa tykistöä ja jalkaväkeä tehokkaan yhteishyökkäyksen toteuttamiseksi. Panssaristrategi Guderian puolestaan inhosi Halderin vanhakantaista ajatusta kaikkien aselajien yhteishyökkäyksestä ja puhui nimeomaan ilmavoimien ja panssarien varaan nojaavien nopeiden ja syvien iskujen puolesta. Jopa liitoutuneiden keskuudessa maineen yhtenä parhaista saksalaisista sotilaista saanut von Rundstedt epäili suunnitelman olevan liian vaativa toteutettavaksi. Guderian totesikin muistelmissaan operaatisouunnitelman olleen niin poikkeuksellinen, että suunnitelmaan uskoivat vain von Manstein, Hitler ja hän itse. Von Manstein sensijaan ei saanut taidonnäytteestään juuri
[[Operaatio Barbarossa]]n aikana von Manstein komensi [[Krim|Krimin niemimaan]] ja [[Pietari (kaupunki)|Leningradin]] alueella toimivia armeijoita, kunnes von Manstein ylennettiin [[etelän armeijaryhmä]]n komentajaksi. Tässä asemassaan von Manstein saavutti suurimmat [[moderni sodankäynti|modernin sodankäynnin]] meriittinsä. Huolimatta [[neuvostoliitto]]laisten mies- ja materiaaliylivoimasta hän kykeni pysäyttämään [[puna-armeija]]n voitokkaan etenemisen tuoreeltaan [[Stalingradin taistelu]]n jälkeen ja valtasi [[Harkova]]n vastahyökkäyksellään.
| |||