Ero sivun ”Suur-Suomi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Talvi- ja jatkosota: Stalinin puhdistukset ja gulagit |
Kumottu muokkaus 15699525, jonka teki 178.75.151.132 (keskustelu) |
||
Rivi 60:
Jo [[Suomen sisällissota|sisällissodan]] aikana vuonna 1918 [[Carl Gustaf Emil Mannerheim]] oli [[Antrea]]ssa [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] antanut [[miekkavala|julistuksen]], jossa toteaa ettei tulisi panemaan miekkaansa tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat. [[Jatkosota|Jatkosodassa]] Mannerheim antoi kuuluisan [[miekantuppipäiväkäsky]]nsä, jossa viittasi julistukseensa. Päiväkäskyssä oli mainintoja myös ”suuresta Suomesta”, mikä jo tuolloin aiheutti myös kielteistä huomiota poliittisissa piireissä.
Jatkosodan aikana 1941 Suomi miehitti historiansa laajinta aluetta. Monet muuallakin kuin oikeistossa halusivat liittää Itä-Karjalan Suomeen. Perusteet olivat paitsi ideologisia ja poliittisia, myös sotilaallisia: niin sanottu kolmen kannaksen linja oli aiempaa rajaa helpompi puolustaa. Saksan ollessa tukena siihen oli mahdollisuus. Venäläisiä ja karjalaisia kohdeltiin eri tavoin. Venäjää puhuvan väestön etnistä taustaa tutkittiin, jotta saataisiin tietää, mikä osa siitä oli ”kansallista väestöä” eli karjalaisia, mikä ”epäkansallista väestöä” eli enimmäkseen venäläisiä. Venäläistä väestöä koottiin [[keskitysleiri|keskitysleireille]], jotta se olisi ollut helpompi siirtää pois.<ref>Suur-Suomen kahdet kasvot</ref> Suomeen siirtyi saksalaisten miehittämältä alueelta noin 62 000 [[inkerinsuomalaiset|inkerinsuomalaista]], joista kuitenkin palautettiin takaisin Neuvostoliittoon 55 000. Heitä kohtasi Neuvostoliitossa
[[Valtion tiedotuslaitos]] julkaisi vuonna 1941 Suur-Suomi-aatetta tukeva saksankielisen teoksen ''[[Finnlands Lebensraum]]'', jonka tarkoituksena oli perustella tieteellisesti Itä-Karjalan ja [[Inkerinmaa]]n liittämistä Suomeen.
| |||