Wikipedia

Ero sivun ”Osuustukkukauppa” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Oma tuotanto: - siirretäänkin tuo aikaisempaan kohtaan tekstissä ja täydennetään samalla vielä vähän
Ei vaiheita vuodesta 1983 eteenpäin, koska nimi OTK jäi historiaan.
Merkkaus:  seulottavat 
Rivi 1:
{{yhdistettävä|Osuuskunta Tradeka|Osuuskunta Tradeka'' on juridisesti sama osuuskunta, joka perustettiin nimellä ''Suomen OsuustukkukauppanaOsuustukkukauppa (OTK)'' 1917.}}
{{Ohjaa tänne|OTK||Lyhenne voi tarkoittaa myös [[oikeustieteen kandidaattiOnnettomuustutkintakeskus]]ata tai [[Onnettomuustutkintakeskusyliopistolliset tutkinnot Suomessa#Oikeustieteellinen|oikeustieteen kandidaatti]]taa.}}
[[Tiedosto:Osuustukkukauppa OTK mainos Työväen kalenterissa 1945.jpg|thumb|OTK:n mainos Työväen kalenterissa 1945]]▼
[[Tiedosto:OTK hallintorakennus Hämeentie 1.JPG|thumb|[[Väinö Vähäkallio]]n suunnittelema OTK:n pääkonttori Hämeentien ja Käenkujan kulmassa Helsingin Sörnäisissä.]]▼
 
▲[[Tiedostokuva: Osuustukkukauppa OTK mainos Työväen kalenterissa 1945.jpg|thumb|OTK:n mainos Työväen kalenterissa 1945]]
'''Osuustukkukauppa OTK''' (vuoteen 1920 ''Suomen Osuustukkukauppa'', vuodesta 1970 ''Keskusosuusliike OTK'') oli vuosina 1917–1983 toiminut Suomen [[Edistysmielinen osuustoiminta|edistysmielisen osuuskauppaliikkeen]] [[tukkukauppa]]. Sen tytäryhtiöitä olivat rautakauppa [[Renlund (yritys)|Renlund]], öljy-yhtiö [[E-Öljyt]] ja siihen liittyneet E-huoltamot, säilyketehdas [[Kontio & Kontio]], huonekaluliike [[Sotka (yritys)|Sotka]], [[Mainosrengas]]<ref name=oe>{{Kirjaviite | Nimeke= Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M-Ö) | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava| Vuosi= 1983| Sivu = 9021| ISBN 951-1-07198-X}}</ref> ja [[Kantolan keksitehdas]]. Samaan yritysryhmään kuuluivat myös [[Haka (rakennusliike)|Rakennuskunta Haka]], vakuutusyhtiö [[Kansa (vakuutusyhtiö)|Kansa]] ja kustannusyhtiö [[Tammi (kirjankustantamo)|Tammi]]. Vuonna 1983 OTK ja E-liikkeen kaikki 39 paikallista osuusliikettä – pääkaupunkiseudulla toiminutta [[Elanto]]a lukuun ottamatta – [[Fuusioituminen|fuusioitiin]] [[Eka-yhtymä]]ksi.▼
 
▲'''OsuustukkukauppaKeskusosuusliike OTK''' (vuoteen 1920 ''Suomen Osuustukkukauppa'', vuodestav:een 19701920, ''Keskusosuusliike OTKOsuustukkukauppa'') oliv:een vuosina1970) 1917–1983 toiminuttoimi [[Suomi|Suomen]] [[Edistysmielinenedistysmielinen osuustoiminta|edistysmielisen osuuskauppaliikkeen]] [[tukkukauppa]]na 1917-1983. Sen tytäryhtiöitä[[konserni#Yleistä|tytäryhtiö]]itä olivat rautakauppa [[Renlund (yritys)|Renlund]], öljy-yhtiö [[Finnoil|E-Öljytöljyt]] ja siihen liittyneet E-huoltamothuoltamoineen, säilyketehdas [[Kontio & Kontio]], huonekaluliike [[Sotka (yritys)|Sotka]], ja [[Mainosrengas]].<ref name=oe>{{Kirjaviite | Nimeke= Otavan Suuri Ensyklopedia, Hakemisto-osa 12 (M-Ö) | Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava| Vuosi= 1983| Sivu = 9021| ISBN 951-1-07198-X}}</ref> OTK ja [[Kantolan39 keksitehdas]]. Samaan yritysryhmään kuuluivat myösosuusliikettä [[Hakayritysten (rakennusliike)sulautuminen|Rakennuskunta Hakayhdistyivät]], vakuutusyhtiö [[KansaOsuuskunta (vakuutusyhtiö)Tradeka|Kansa]] ja kustannusyhtiö [[Tammi (kirjankustantamo)|Tammi]]. Vuonna 1983 OTK ja E-liikkeenosuuskunta kaikki 39 paikallista osuusliikettä – pääkaupunkiseudulla toiminutta [[Elanto]]a lukuun ottamatta – [[Fuusioituminen|fuusioitiin]] [[Eka-yhtymä]]ksi 1983.
 
== Alkuvaiheet ==
Osuustoiminta laillistettiin Suomessa vuonna 1901 säädetyllä [[Osuustoimintalaki|osuustoimintalailla]]. Jo ennen osuustoimintalain säätämistä oli Hämeen läänin kuvernööri hyväksynyt [[tampere]]laisen Finlayson & Co. Työväen Osuuskaupan säännöt 1900. Osuuskauppoja syntyi tämän jälkeen eri puolille maata. Pian havaittiin, että ne tarvitsevat yhteistyöelimiä. [[Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta]] (SOK) perustettiin hoitamaan yhteisostoja, neuvontaa ja ohjausta vuonna 1904. Sivukonttoreiden, oman tuontitoiminnan ja teollisen tuotannon myötä SOK:n toiminta laajeni nopeasti välitysliikkeestä täysimittaiseksi tukkukaupaksi.▼
 
▲[[Tiedostokuva: OTK hallintorakennus Hämeentie 1.JPG|thumb|[[Väinö Vähäkallio]]n suunnittelema OTK:n pääkonttoripääkonttorina Hämeentientoiminut jarakennus Käenkujan(suunn. kulmassa[[Väinö Vähäkallio]]) Helsingin Sörnäisissä.]]
Maaseudun maataloustuottajien ja toisaalta kaupunkien työläisten osuusliikkeiden kesken syntyi erimielisyyksiä päätöksentekotavoista. Jälkimmäiset perustivat vuonna 1916 [[Elanto|Osuusliike Elannon]] johdolla aatteelliseksi keskusjärjestökseen [[Kulutusosuuskuntien Keskusliitto|Kulutusosuuskuntien Keskusliiton]] (KK) ja julistautuivat samalla edistysmieliseksi osuustoiminnaksi. Kaupallista yhteistoimintaansa varten ne perustivat 1917 ''Suomen Osuustukkukaupan'', joka oli osuuskauppojen muodostama toisen asteen [[osuuskunta]]. Nimestä jätettiin vuonna 1920 pois tarpeettomaksi käynyt sana ''Suomen''.
 
▲Osuustoiminta laillistettiin Suomessa vuonna 1901 säädetylläSuomen [[Osuustoimintalaki|osuustoimintalaillaosuustoiminta]].laki Josäädettiin ennen1901, osuustoimintalainmutta säätämistäjo vuotta aiemmin oli [[Hämeen lääninlääni]]n [[maaherra|kuvernööri]] hyväksynyt [[tampere]]laisen Finlayson & Co. Työväen Osuuskaupan säännöt 1900. [[Osuuskauppa|Osuuskauppoja]] syntyi tämän jälkeen eri puolille maata. Pian havaittiin, että ne tarvitsevat yhteistyöelimiä. [[S-ryhmä|Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta]] (SOK) perustettiin hoitamaan yhteisostoja, neuvontaa ja ohjausta vuonna 1904. SivukonttoreidenSivu[[toimisto|konttori]]en, oman tuontitoiminnan[[kansainvälinen kauppa|tuonti]]toiminnan ja teollisen [[teollisuus]]tuotannon myötä SOK:n toiminta laajeni nopeasti välitysliikkeestä täysimittaiseksi tukkukaupaksi.
 
[[Maatalous|Maa-]] ja [[metsätalous]]tuottajataustaisten sekä lähinnä [[Suomen kaupungit|kaupunkien]] [[palkansaaja|palkanansaitsija]]taustaisten osuuskauppojen kesken syntyi erimielisyyksiä päätöksentekotavoista. Jälkimmäiset julistautuivat edistysmieliseksi osuustoiminnaksi perustaen [[Elanto|Osuusliike Elannon]] johtamana omaksi aatteelliseksi keskusjärjestökseen ''Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK)'' 1916. Kaupallista yhteistoimintaansa varten ne muodostivat 1917 toisen asteen [[osuuskunta|osuuskunnaksi]] ''Suomen Osuustukkukaupan'', joka muutamaa vuotta myöhemmin jätti pois Suomen-sanan (sekaannuksen vaara SOK:n viralliseen nimeen poistui ja suomalaisilla yhteisöillä ei ollut enää sellaista tarvetta erottautua [[Venäjä]]stä kuten ennen [[Suomen itsenäistyminen|Suomen itsenäistymistä]] ja hieman sen jälkeenkin).
 
== Oma tuotanto ==
Kaupan keskusliikkeillä oli toimintansa alkuaikoina vaikeuksia saada kotimaisia teollisuustuotteita suoraan tehtailta. Niitä haluttiin mieluummin myydä yksityisen tukkukaupan välityksellä. Niinpä keskusliikkeet alkoivat valmistaa omia teollisuustuotteita. Näin varmistettiin tavaransaanti, joskaan ei aina edullisimmalla mahdollisella tavalla.<ref name="aro">{{Talouselämän vaikuttajat|nimi=Teollisuusneuvos Emil Aro (1897–1972)|id=794|tekijä=Kai Hoffman|ajankohta=3.9.2012}}</ref>▼
 
▲Kaupan keskusliikkeillä oli toimintansa alkuaikoina vaikeuksia saada kotimaisia teollisuustuotteita suoraan tehtailta. Niitä haluttiin mieluummin myydä yksityisen tukkukaupan välityksellä. Niinpä keskusliikkeet alkoivat valmistaa omia teollisuustuotteita. Näin varmistettiin tavaransaanti, joskaan ei aina edullisimmalla mahdollisella tavalla.<ref name ="aro" Aro>{{Talouselämän vaikuttajat|nimi=Teollisuusneuvos Emil Aro (1897–1972)|id=794|tekijä=Kai Hoffman|ajankohta=3.9.2012}}</ref>
OTK:n ensimmäisenä toimitusjohtajana toimi lyhytaikaisesti [[Väinö Tanner]], jota seurasi 1918 [[Julius Alanen]]. Hän sai yrityksen liikesuhteet ja tavaranhankinnan käynnistettyä, ja alkoi sen jälkeen laajentaa sen omaa tuotantoa. OTK:n ensimmäiset omat tuotantolaitokset olivat pari silakansuolaamoa, mutta 1923 aloitettiin myös leivän ja jauhojen tuotanto. Toiseen maailmansotaan mennessä OTK valmisti jo monenlaisia elin- ja taloustarvikkeita sekä tekstiilejä, sodan jälkeen myös rakennustarvikkeita ja kemian alan tuotteita. Alanen johti OTK:ta kuolemaansa vuonna 1952 saakka.<ref>{{Talouselämän vaikuttajat|nimi=Vuorineuvos Julius Alanen (1882–1952)|tekijä=Jorma Kallenautio|id=463|ajankohta=5.9.2008}}</ref>▼
 
▲OTK:n ensimmäisenä toimitusjohtajana[[toimitusjohtaja|pääjohtaja]]na toimi lyhytaikaisesti [[Väinö Tanner]], jota seurasi 1918 [[Julius Alanen]] 1918. Hän sai yrityksen liikesuhteet ja tavaranhankinnan käynnistettyä, ja alkoi sen jälkeen laajentaa sen omaa tuotantoa. OTK:n ensimmäiset omat tuotantolaitokset olivat pari silakansuolaamoa, mutta 1923 aloitettiin myös leivän ja jauhojen tuotanto. Toiseen maailmansotaan mennessä OTK valmisti jo monenlaisia elin- ja taloustarvikkeita sekä tekstiilejä, sodan1930-lopulla jälkeenkuin myös rakennustarvikkeita ja kemian alan tuotteita 1940-luvun loppupuolelta. Alanen johti OTK:ta kuolemaansa vuonnasaakka 1952 saakka.<ref>{{Talouselämän vaikuttajat|nimi=Vuorineuvos Julius Alanen (1882–1952)|tekijä=Jorma Kallenautio|id=463|ajankohta=5.9.2008}}</ref>
 
Yhtiön suurin tuotantokeskittymä oli sen pääkonttorin[[pääkonttori]]n naapurissa [[Helsinki|Helsingin]] [[Sörnäinen|Sörnäisissä]], jossa sijaitsi 1930 aloittanut [[OTK:n margariinitehdas|margariinitehdasMargariinitehdas]] ja 1938 aloittanut mylly. Sodan jälkeen Sörnäisiin rakennettiin teknokemiallinen tehdas ja [[OTK:n kahvinpaahtimo|kahvipaahtimoMylly]]. [[OTK:llan oliLihatehdas]] toimi [[TampereViipuri]]ellassa suurija Tampereella, jossa oli myös [[OTK:n lihateollisuus|lihanjalostustehdasTulitikkutehdas]]. jaSörnäisiin rakennettiin [[OTK:n tulitikkutehdas|tulitikkutehdasTeknokemiallinen tehdas]]. Sodanja jälkeen[[OTK:n lihanjalostustehtaitaKahvinpaahtimo]] rakennettiin myössekä [[Kuopio]]on, [[Oulu]]un ja [[Vaasa]]an lihatehtaat 1940-luvun jälkipuolella.<ref name ="aro" Aro/> Samaan aikaan [[Hämeenlinna]]n [[Kantola (Hämeenlinna)|KantolaanKantola]]an valmistui vuosina 1948–1949 OTK:n Puu Osakeyhtiön (sittemmin [[Sotka (yritys)|Sotka Oy:n]])Puun tuotantolaitos.<ref Kantolanniemenname teollisuusalueelle= valmistui vielä vuonna 1956 [[Vanajan mylly|uusi mylly]] ja rehutehdas sekä 1960 [[Kantolan keksitehdas]].<refKantola>[http://www.hame.fi/content/HameenLiitto/kuvat/hameen_maakunta/kuppikivi/kulttuuriymparistot/rak_ymp/kohdeluettelot/hameenlinna.pdf Hämeen maakunnallisesti arvokkaat rakennusperintökohteet: Hämeenlinna] Hämeen Liitto. Viitattu 5.5.2016.</ref> Ennen sotia OTK:lla oli lihatehdas myös [[Viipuri]]ssa. Lisäksi OTK-ryhmään kuuluvilla osuusliikkeillä oli omaa tuotantoa.
 
OTK kuului 1940-luvun lopulla Suomen suurimpien teollisuusyritysten joukkoon. Sillä oli vuonna 1949 yhteensä 20 tehdasta ja niissä työskenteli lähes 1&nbsp;400 työntekijää 1949.<ref name ="aro" Aro/> [[Uuno Takki|Uuno Takin]] pääjohtajakaudella vuosina (1952–1966) OTK:sta kasvoi Suomen suurin kotimarkkinateollisuutta harjoittanut yritys. Sen tuotanto kasvoi kolminkertaiseksi, rahastojen arvo nelinkertaiseksi ja myymäläverkkokin kolmanneksella, minkä lisäksi perustettiin 14 uutta teollisuuslaitosta, muiden muassa Hämeenlinnan Kantolaan valmistui uusi OTK:n Mylly sekä [[OTK:n Rehutehdas]] 1956<ref name = Kantola/> ja monia vanhoja laajennettiin. Yhtiön varat kasvoivat suuremmaksi kuin esimerkiksi SOK:n ja se sijoitti niitä uusien tavaratalojen ja erikoismyymälöiden perustamiseen. Lisäksi osuusliikkeistä tuli yhä uskollisempia OTK:n asiakkaina.<ref name ="takki" Takki>{{Talouselämän vaikuttajat|nimi=Vuorineuvos Uuno Takki (1901–1968)|tekijä=Jorma Kallenautio|id=809|ajankohta=5.9.2008}}</ref> 1960-luvulle tultaessa työntekijöitä oli yli 2&nbsp;000. Yhtiön tuotantotoimintaa johti pitkään teollisuusneuvos [[Emil Aro]].<ref name ="aro" Aro/>
 
OTK:n oma tuotanto oli laajimmillaan 1950-luvun lopussa. Toiminnan mielekkyys oli tällöin katoamassa. Kaikkia tavaroita oli riittävästi saatavissa myös muilta kotimaisilta valmistajilta, eikä kilpailu niiden kanssa aina ollut järkevää. Oman tuotannon rinnalle tulikin hankinta,<ref name = Aro/> vaikka vielä 1960 perustettiinkin [[OTK:n Keksi- ja leipäkeksitehdas]] Hämeenlinnaan.<ref>[http://www.arjenhistoria.fi/actions/imageinfo.php?id=107965&from=&muistilista=true&view=lres&prms= Kuvassa OTK:n keksi- ja leipätehdas rakennusvaiheessa] Arjenhistoria</ref><ref name ="aro" Kantola/> Varakas OTK sortui osin oman suuruutensa muodostamaan harhaan, eikä ryhtynyt ajoissa luopumaan omasta tuotantotoiminnastaan, joka alkoi 1970-luvulla muodostua yhtiölle rasitteeksi.<ref name ="takki" Takki/>
 
== vähittäiskaupan osuusliikkeet yhdistyvät tukkukaupan OTK:hon ==
== Talousvaikeudet synnyttävät Tradekan ==
 
Vuosina 1966–1981 OTK:n pääjohtajana toimi [[Eero Salovaara]].<ref>[http://runeberg.org/kuka/1978/0863.html ''Kukaoli Kukinpääjohtajana On 1978'', s1966-1981. 863] Runeberg.org.</ref> E-osuuskauppaliikkeeseen kuuluneiden osuuskauppojenOsuusliikkeiden kannattavuus kääntyi 1970-luvulla pysyvään laskusuuntaan. Vuosikymmenen puolivälistä eteenpäin koko vähittäis- ja tukkukauppa teki tappiota vuodesta toiseen. 1980-luvulle tultaessa oli välttämätöntä ryhtyä saneeraustoimiin, mikä merkitsi kannattamattomista toimialoista luopumista ja henkilöstön vähennystä sekä myymälöiden sulkemisia. Vuonna 1981 OTK:n pääjohtajaksi 1981 tullut [[Eero Rantala]] päätti ajaa läpi radikaalin muutoksen, jossa OTK ja sen omistaneet E-osuusliikkeet [[Elanto]]a lukuunlukuunottamatta ottamattayhdistyivät fuusioitiin vuonna 1983 [[Eka-yhtymä|E-osuuskunta Ekaksi]]. Vuonna 1987 myös vakuutus- ja rakennustoiminta sulautettiin Eka-yhtymään1983.<ref>{{Kansallisbiografia|id=4020|ajankohta=9.10.2006|nimi=Rantala, Eero (1941 - )|tekijä=Jorma Kallenautio}}</ref>
 
== Lähteet ==▼
Koska Elanto jäi vuoden 1983 suurfuusion ulkopuolelle, Eka-konsernilla ei ollut kauppatoimintaa pääkaupunkiseudulla. Se ajautui vaikeuksiin [[1990-luvun lama]]n aikana, jolloin myynti heikkeni ja toiminnan kannattavuus oli heikkoa. Eka-yhtymä joutui [[Yrityssaneeraus|yrityssaneeraukseen]] vuonna 1993.<ref name="kv">{{Verkkoviite | nimeke = Osuusliike Voiman talo Tammelassa – Koskesta Voimaa. Kaupunki 1918-1940 | tekijä = Hanna Häppölä | osoite = http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1918-40/tammela5.htm | julkaisija = Tampereen kaupunki | viitattu = 31.10.2013}}</ref> Tämän seurauksena vähittäiskaupan liiketoimintaryhmästä tehtiin [[osakeyhtiö]] nimellä [[Tradeka]] vuonna 1995. Samalla päättyi osuuskauppamuotoisen OTK:laisen osuusliikkeen tarina.<ref>[http://www.tradeka.fi/2627-Osuuskunta Eka ja Tradeka-yhtymä 1983–2008] Jorma Kallenautio, Osuuskunta Tradekan historia 1983-2008</ref>
 
{{viitteet}}
▲==Lähteet==
 
{{Viitteet}}
 
[[Luokka:Edistysmielinen osuustoiminta]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Osuustukkukauppa”