Ero sivun ”Uskonpuhdistus Ruotsissa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
iu
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 178.16.178.228) ja palautettiin versio 13821525, jonka on tehnyt Kuohatti
Rivi 11:
Arkkipiispa [[Gustav Trolle]] oli pysynyt uskollisena Kristianille ja paennut maasta. Koska paavi tuki Trollea, hänen sijalleen ei aluksi voitu nimittää uutta arkkipiispaa. Kustaa Vaasa kuitenkin nimitti piispanvirkoihin hänelle uskollisia miehiä. Vuonna 1524 yhteys paaviin katkesi, kun Kustaa vaati saada pitää [[annaatit]] itsellään. Luterilaisuuden innokkain vastustaja oli Linköpingin piispa [[Hans Brask]], joka vuonna 1522 uhkasi [[ekskommunikaatio]]lla niitä, jotka lukivat tai ostivat Lutherin kirjoituksia. [[Tukholma]]ssa luterilaisuus levisi lukuisten saksalaisten kauppiaiden välityksellä.<ref name=cambridge/> Tukholman ulkopuolella uskonpuhdistus ei ollut Ruotsissa suosittu liike, vaan se johdettiin ylhäältä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://vlib.iue.it/carrie/texts/carrie_books/gilbert/12.html | Kieli = {{en}} | Nimeke = The Reformation in Germany and Scandinavia | Tekijä = Nelson, Lynn H. | Julkaisija = Serge Noiret | Julkaisu = The World Wide Web Virtual Library}}</ref>
 
== Uskonpuhdistus Suomessa ==
== IU
==
 
Ilmeisesti Suomen ensimmäinen uskonpuhdistuksen julistaja oli [[Petrus Särkilahti]]. Varsinaisesti uskonpuhdistuksen laittoi käyntiin [[Martin-Luther-Universität Halle-Wittenberg|Wittenbergin yliopistosta]] valmistunut pappispolvi, joka oli lähtenyt opiskelemaan 1530-luvulla. Tähän pappissukupolveen kuuluivat muun muassa Suomen uskonpuhdistuksen keskeisimmät hahmot [[Mikael Agricola]] ja [[Paavali Juusten]]. Uskonpuhdistuksen keskeisimpiä periaatteita oli kristinuskon opettaminen kansan kielellä ja näin Mikael Agricola loi kirjoitetun suomen kielen – Agricolaa kutsutaan [[Suomen kieli|suomen kielen]] isäksi. Kansankielisen jumalanpalveluksen käyttöönotosta on Suomessa vain Paavali Juustenin muistitietoa.