Wikipedia

Ero sivun ”EEC-vetoomus” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''EEC-vetoomus''' oli vastalause Suomen hallituksen pyrkimykselle [[Suomen EEC-vapaakauppasopimus|solmia vapaakauppasopimus]] [[Euroopan talousyhteisö]]n (EEC) kanssa. Se julkaistiin maksettuna ilmoituksena ''[[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomissa]]'' [[19. syyskuuta]] [[1973]] otsikolla ''EEC-vapaakauppasopimus torjuttava''. Vetoomus kohdistettiin ”tasavallan presidentille, hallitukselle ja eduskunnalle”.
 
== Jakautuneen vasemmiston vastalause ==
Ilmoituksen teksti vastusti sopimusta EEC:n kanssa ja vaati, että [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ja [[Keskinäisen taloudellisen avun neuvosto|SEV]]-järjestön kanssa lisättäisiin yhteistyötä ja kauppaa.<ref>EEC-vapaakauppasopimus torjuttava. (ilmoitus) ''Helsingin Sanomat'' 19.9.1973, s. 20.</ref>
 
Vetoomuksen allekirjoittaneet noin 500 julkisuuden henkilöä anti-EEC-toimikunnan puheenjohtajan [[Hannu Vesa]]n johdolla myös jättivät adressinsa tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen|Urho Kekkoselle]] tuntia ennen EEC-sopimuksen allekirjoittamista 5. lokakuuta 1973 ja kehottivat vielä kerran harkitsemaan sopimuksen torjumista. Kekkonen valitteli, ettei voinut ottaa kansalaisjärjestöä aiemmin, ennen presidentin esittelyä 3. lokakuuta, mutta totesi myös, ettei tapaaminen olisi muuttanut päätöstä. Adressin ojensi Yrjö Tirri.<ref name="HSAdressi">Vastustajat vetosivat vielä kerran UKK:hon. ''Helsingin Sanomat'' 6.10.1973, s. 7 ja 12.</ref>
Rivi 8:
[[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:n]] puolueneuvosto äänesti EEC-sopimuksen hyväksymisestä 19. syyskuuta 1973. Päätös ei syntynyt ilman arvostelua. Esimerkiksi kansanedustaja [[Erkki Tuomioja]] näki torjumisen antavan paremmat mahdollisuudet puolustaa ja korottaa työväen elinehtoja.<ref>''Kyllä EEC-sopimukselle äänin 54–4''. ''Helsingin Sanomat'' 20.9.1973, s. 14.</ref> Kansanedustaja [[Tellervo Maria Koivisto|Tellervo M. Koivisto]] taas sai kirjallisen varoituksen puolueeltaan SDP:ltä EEC:n vastustamisesta. Hän kiisti huhut puolueesta loikkaamisesta sanomalla: ”Ei se, että vastustan EEC:tä, tee minusta kommunistia.”<ref>''Tellervo M. Koivisto sai puolueelta vakavan huomautuksen''. ''Helsingin Sanomat'' 19.9.1973, s. 13.</ref>
 
Anti-EEC-toimikunta järjesti eri puolilla Suomea [[Mielenosoitus|mielenosoituksia]] sopimusta vastaan. Järjestäjien mukaan 80008&nbsp;000 ja poliisin mukaan 60006&nbsp;000 ihmistä osoitti mieltään Helsingissä [[eduskuntataloEduskuntatalo]]n edessä 20. syyskuuta. Mielenosoituksessa puhuivat muun muassa Hannu Vesa (sd.), [[Suomen Kommunistinen Puolue|SKP:n]] puheenjohtaja [[Aarne Saarinen]] ja [[Ilkka Taipale]] (sd.). Samana päivänä [[Turku|Turussa]] [[Veritas Stadion|Kupittaan jalkapallokentällä]] osoitti mieltään 20002&nbsp;000 ja Tampereella[[Tampere]]ella Keskustorilla[[Keskustori]]lla 30003&nbsp;000 ihmistä. Myös työpaikoilla tapahtui mielenosoitusseisauksia.<ref>Tuhannet marssivat EEC:tä vastaan. ''Helsingin Sanomat'' 21.9.1973, s. 11.</ref> Ojentaessaan presidentille adressia anti-EEC-toimikuntalaiset lupasivat järjestää uuden mielenosoituksen 9. lokakuuta<ref name="HSAdressi"/>. Helsingissä mieltä osoitti 50005&nbsp;000 henkilöä. Vasemmistolaisten lisäksi tilaisuudessa puhui [[Suomen kansanKansan yhtenäisyydenYhtenäisyyden puoluePuolue|SkypSKYP:n]] [[Olavi Tupamäki]]. Muista puhujista [[Taisto Sinisalo]]n mielestä sopimus oli vakava loukkaus Suomen ja Neuvostoliiton välistä [[YYA-sopimus]]ta vastaan.
 
Alun perin mukana puhumassa piti olla myös [[Liberaalinen nuorisoliitto|Liberaalisen nuorisoliiton]] edustajat, joka ilmoitti vastustavansa EEC:tä, mutta se ei halunnut osallistua mielenosoitukseen, koska sen mielestä he eivät voineet hyväksyä tilaisuuden tunnusta, joka oli LNL:n mukaan ”suunnattu ulkopoliittista johtoa vastaan ja asettaa Suomen kauppajärjestelyt ja yya-sopimuksen vastakkain”.<ref>Mielenosoituksia eri puolilla Suomea – Noin 5000 vastusti EEC:tä Helsingissä. ''Helsingin Sanomat'' 10.10.1973, s. 7.</ref>
 
== Allekirjoittajia ==
Vetoomuksen allekirjoitti noin 500 suomalaista, joiden joukossa oli poliitikkoja, toimittajia ja kulttuurihenkilöitä sekä tuntemattomampia henkilöitä. ''Helsingin Sanomien'' uutisen mukaan allekirjoittajat olivat julkisuuden henkilöitä.<ref name="HSAdressi"/> [[Markku JokisipilänJokisipilä]]n mukaan useat heistä ovat tai ovat olleet korkea-arvoisia poliitikoita tai arvostettuja kulttuurihenkilöitä.<ref>[[Markku Jokisipilä]]: [http://jokisipila.blogspot.com/2007/08/suomalaista-jatkuvuutta.html Suomalaista jatkuvuutta], 20.8.2007,. viitattuViitattu 9.12.2007. {{Sitaatti|mm. nykyinen presidentti, Suomen pankin pääjohtaja, Ulkopoliittisen instituutin johtaja, Julkisen Sanan Neuvoston puheenjohtaja, parikin EU-parlamentaarikkoa, ex-ulkoministeri, entisiä ja nykyisiä kansanedustajia, pari ex-maaherraa, suurlähettiläitä, arvostettuja professoreja, yliopistorehtoreita, eturivin kirjailijoita, näyttelijöitä, muusikoita ja elokuva-alan ihmisiä, palkittuja journalisteja, kulttuuripolitiikan mahtinimiä, korkeita virkamiehiä jne.|Markku Jokisipilä}}</ref>
 
Osa allekirjoittajista (hakasuluissa olevat tiedot eivät kuulu alkuperäiseen listaan):
Rivi 207:
* [[Raili Rusto]] [televisio-ohjaaja]
* [[Aarre Nojonen]] [toimittaja, SKP]
* [[Toni EdelmanEdelmann]] [muusikko]
 
* [[Kaisa Korhonen]] [teatteriohjaaja]
Rivi 287:
* [[S. Albert Kivinen]] [filosofi, dosentti]
<ref name="valkonen">Valkonen, Martti: ''Sananvapaus kauppatavarana'', luku ''Järki, jolla maailmaa hallitaan''. ISBN 952-99057-1-8. Verkossa: [http://journalismi.info/fi/?x=book21#14]</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.punatahdet.com/EEC.html | Nimeke=Punatähdet | Viitattu=2.2.2015}}</ref>
 
{{Palstoitus loppuu}}
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/EEC-vetoomus”