Ero sivun ”Maaorjuus” versioiden välillä

19 merkkiä poistettu ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Maaorjuus väheni [[Länsi-Eurooppa|Länsi-Euroopassa]] [[sydänkeskiaika|sydänkeskiajalla]] tehokkaampien viljelymenetelmien ja kaupunkien sekä [[kapitalismi]]n nousun myötä. Ensimmäisenä se hävisi [[Italia]]ssa 1100-luvulle tultaessa. Muualla Länsi-Euroopassa se ''[[de facto]]'' lakkasi [[musta surma|mustan surman]] jälkeen 1300-luvun puolessavälissä. Ruton aiheuttama työvoimapula vahvisti talonpoikien asemaa, mikä johti Länsi-Euroopassa maaorjuuden lakkaamiseen.<ref name=skh>{{Kirjaviite | Tekijä= Lehtonen, Tuomas M. S.: Kirkon skisma ja rutto| Nimeke= Teoksessa Suomen kulttuurihistoria. 1, Taivas ja maa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tammi | Vuosi=2002 | Sivu = 176| Isbn= 951-31-1842-8}}</ref> Monet feodaalietuoikeudet, kuten yksinoikeus myllyyn, metsästykseen ja niin edelleen, säilyivät kuitenkin pitkälle uudelle ajalle, ja vapaan talonpojan asema saattoi olla käytännössä heikompi kuin maaorjan.
 
Samaan aikaan, kun maaorjuus Länsi-Euroopassa väheni ja tyrehtyi, se juurtui [[Itä-Eurooppa]]an, jossa talonpojat joutuivat maaorjuutta muistuttaneeseen asemaan 1500-luvulla.
 
maaorjuutta muistuttaneeseen asemaan 1500-luvulla.
 
==Maaorjuuden virallisia päättymisajankohtia eri maissa==
Rekisteröitymätön käyttäjä