Ero sivun ”Reunavaltiopolitiikka” versioiden välillä

 

Neuvostoliitto piti reunavaltiopolitiikkaa itseensä kohdistuvana saartona ja vastusti sitä. Suomessa reunavaltiopolitiikkaa edisti ulkoasiainministeri [[Rudolf Holsti]]. Suomi irtisanoutui julkisesti reunavaltiopolitiikasta vuonna 1935 ilmoittaen kannattavansa [[Pohjoismainen suuntaus|pohjoismaista suuntausta]] ja [[puolueettomuus|puolueettomuutta]], mikä tarkoitti käytännössä sitä, ettei Suomi tue [[Baltian maat|Baltian maita]] siinä tapauksessa, että nämä joutuisivat sotaan Neuvostoliiton kanssa. Toisaalta Neuvostoliiton kannalta puolueettomuuden tuli Suomen näkökulmasta merkitä sitä, ettei sen olisi tarvinnut pelätä Suomen liittoutuvan Neuvostoliittoa vastaan hyökkäävän [[natsi-Saksa|Saksan]] kanssa, mistä Neuvostoliitto halusi takuita 1938 [[Jartsev-neuvottelut|Jartsev-neuvotteluissa]].