Ero sivun ”Palestiinan pakolaisuus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kekkone (keskustelu | muokkaukset)
määritelmäpyyntö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:Palestinian refugees.jpg|thumb|400px|Palestiinan pakolaisia vuonna 1948.]]
{{korjattava/määritelmä|voisi ensin määritellä mitä P.p. tarkoittaa}}
[[Tiedosto:Palestinian refugees.jpg|thumb|400px|Palestiinan pakolaisia vuonna 1948.]]
'''Palestiinan pakolaisuus''' ''al-Hijra al-Filasteeniya'' alkoi [[vuoden 1947]] tapahtumista, joita [[palestiinalaiset]] kutsuvat nimellä '''''al Nakba'''''.
 
Palestiinan pakolaisuus alkoi Israelin itsenäistymissodan yhteydessä 1947–1949. Sisällissota [[juutalaiset|juutalaisväestön]] ja Palestiinan arabien välillä alkoi jo vuonna 1947 [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] tehtyä ehdotuksen Palestiinan alueen jakamisesta. [[Israel]]in julistauduttua itsenäiseksi toukokuussa 1948 sota muuttui sen ja arabimaiden väliseksi päättyen keväällä [[1949]]. Israel selvisi voittajana, ja sodan tuloksena 700&nbsp;000–750&nbsp;000 Palestinan arabia pakeni tai karkotettiin nykyisen Israelin alueelta. Nämä ihmiset eivät saaneet palata koteihinsa, ja heistä tuli Palestiinan pakolaisia. Vain noin 10&nbsp;% palestiinalaisista sai jäädä asuinsijoilleen. Siitä, mikä sai palestiinalaiset pakenemaan kodeistaan, väitellään edelleen.<ref name="ennenjanyt">[http://www.ennenjanyt.net/1-03/juusola.htm Ennen & Nyt - Israelin synty (1948) uudessa tutkimuksessa] Viitattu 23. toukokuuta 5.2009</ref> Palestiinassa asuvat palestiinalaiset ovat pakolaisia omassa maassaan. [[Jimmy Carter]] kuvaileeon kuvaillut Palestiinalaistenpalestiinalaisten tilannetta jopa [[apartheid]]iksi <ref>Cartet, Jimmy (2006) Palestine: Peace Not Apartheid. Simon & Schuster</ref>.
 
==Al Nakba==
'''''Al Nakba''''' tarkoittaa "hävitystä", "Katastrofia", tai "tuhoa"<ref>[http://www.haaretz.com/hasen/spages/982390.html Ha'aretz] 13 May 2008 ''Palestinian refugees, Israeli left-wingers mark Nakba'' By Yoav Stern</ref><ref>[http://www.badil.org/Publications/badil-nakba-60-info-packet/index.html Badil] Nakba 60 {{deadlink}}</ref><ref>A History of the Modern Middle East by William L. Cleaveland, 2004, p. 270 Termi "Nakba" käyttöön vaikutusvaltaisten arabien puheessa vuoden 1948 sodan yhteydessä [[Constantine Zureiq]].</ref> Käsitteestä "tuho" (en. soah) tuli synonyymi [[arabit|arabien]] häviölle [[Israelin itsenäisyyssota|Israelin itsenäisyyssodassa]] 1948, josta sai myös alkunsa [[Palestiina]]n nykyinen [[pakolainen|pakolaisongelma]]. Tätä ennen termiä oli käytetty kuvaamaan vuoden 1920 Maysalun taistelua, jossa [[Ranska]] miehitti [[Syyria]]n ja syrjäytti [[arabikapina]]n johtajan kuningas [[Faisal ibnI Husain(Irak)|Faisal I:n]].
 
Palestiinalaisten kalenterissa Israelin itsenäisyyspäivän jälkeistä päivää ([[15. toukokuuta]]) vietetään Nakban muistopäivänä, [[Arabian kieli|Arabiaksi:]] يوم النكبة ''Jawm an-Nakba''.
Israelissa päivän vietto aiottiin kieltää alun perin kolmen vuoden vankeusrangaistuksen uhalla, jota lievennettiin taloudellisiin pakotteisiin tapahtumaa järjestäviä kuntia tai järjestöjä vastaan.<ref>[http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-3723617,00.html Initiative: 'Nakba law' to be softened], Ynet</ref>
 
Kesällä 2009 Israelin palestinalaisille tarkoitetuista koulukirjoista poistettiin kohta, jossa kerrotaan, että arabit kutsuvat Israelin itsenäistymistä al-Nakbaksi. Israelin opetusministeri selitti, että ei ole syytä kutsua Israelin itsenäistymistä katasrofiksi tai kansanmurhaksi. Ahmed Tibi, Israelin parlamentin palestiinalainen jäsen, totesi, että zionistit yrittävät turhaan uudelleen kirjoittaauudelleenkirjoittaa historiaa, Nakban vietto ei tähän lopu. <ref>http://edition.cnn.com/2009/WORLD/meast/07/22/israel.arab.textbook/index.html?iref=topnews Israel strips 'catastrophe' of nation's birth from books</ref>.
 
== Palestiinan pakolaiset ==
Vaikka ei ole yleistä määritelmää siitä, kuka on Palestiinan pakolainen, YK:n Palestiinan pakolaisjärjestö [[UNRWA]] määrittelee sellaisiksi henkilöt, joiden vakinainen asuinpaikka oli Palestiina 1946–1948 ja joka menetti kotinsa ja elantonsa arabien ja Israelin välillä vuonna 1948 syntyneen konfliktin seurauksena. YK:n Palestiinan pakolaisjärjestö hyväksyy palestiinalaisten osalta pakolaisiksi myös pakolaisuudessa syntyneet lapset. Tämä poikkeaa pakolaisjärjestön tavallisesta käytännöstä. Alun perin YK:n laskennassa palestiinan pakolaisten määrä oli 711&nbsp;000. Palestiinan pakolaisten määrä on nykyään yli 4neljä miljoonaa, joista kolmannes asuu [[Länsiranta|Länsirannalla]] ja [[GazaGazan kaista|Gazassa]]ssa. Alle kolmannes asuu [[Jordania]]ssa; 17&nbsp;% [[Syyria]]ssa ja [[Libanon]]issa<ref>Bowker, 2003, p. 72</ref> loput 15&nbsp;% iasuuasuu muissa arabimaissa ja lännessä. Noin miljoonalla Palestiinan pakolaisella ei ole muuta [[henkilöllisyystodistus|henkilöllisyyspaperia]] kuin YK:n Palestiinan pakolaisjärjestön myöntämä henkilökortti.<ref>(Bowker, 2003, pp. 61–62)</ref>
 
== Historia ==
 
[[Tiedosto:BaytJibrin.jpg|thumb|300px|Bayt Jibrin arabikylän rauniot vihreällä vyöhykkeellä länteen [[Hebron]]ista länteen.]]
 
Alkuperäinen syy Palestinan pakolaisuuteen puhuttaa yhä pakolaisongelman ratkaisusta neuvoteltaessa. Palestinan pakolaisuus liittyy läheisesti Israelin itsenäisyyssotaan ja siihen johtaneeseen poliittiseen kehitykseen. Israelin mukaan arabijohtajat olisivat kehottaneet palestiinalaisia lähtemään kodeistaan muun muassa radiolähetyksin. Morrisin (1987) tutkimuksen mukaan siviilien pakoon yllyttämisestä ei ole näyttöä. Esimerkiksi tuon ajan [[heprea]]nkielisissä radiolähetyksissä mainittiin arabijohtajien pyrkimykseksi estää siviilien pako. Morrisin mukaan pako johtui ennen kaikkea juutalaisten joukkojen hyökkäyksiin liittyvästä raakuuksien pelosta ja karkotusmääräyksistä. Palestinalaisten pakoon vaikutti myös arabijohdon kyvyttömyys hoitaa hallintoa brittien poistuttua maasta. Seuraavana maasta poistuikin se koulutettujen palestiinalaisten eliitti, joka oli ollut [[Palestiinan brittiläinen mandaatti|Britannian romahtaneen mandaattihallinnon]] palveluksessa.<ref>Morris, Benny (1987) The Birth of the Palestinian Refugee Problem 1947–49. Cambridge University Press</ref>