Ero sivun ”Suomen kielipolitiikka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Suomalaiset pitävät ruotsin kieltä tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa, eivät osana kansallista identiteettiään. Kts. keskustelu. |
→Saamelaiskielet: mm. ({{k-se|Sámediggi}}, {{k-sms|Sääʹmteʹǧǧ}} ja {{k-smn|Sämitigge}}) |
||
Rivi 1:
'''Suomen kielipolitiikka''' tarkoittaa [[Suomen valtio]]n suhdetta eri [[kieli]]in ja eri kieliä puhuviin ihmisryhmiin. Suomen [[Kielipolitiikka|kielipolitiikan]] erityispiirteeksi nousi 1800-luvulta lähtien maan [[Suomen kieli|suomen]] ja [[Ruotsin kieli|ruotsin]] kielten virallinen asema ja voimasuhteet, jota usein nimitetään myös '''kielikysymykseksi'''. Erityisesti Suomen itsenäisyyden alkuaikoina ruotsin ja suomen asemasta käytiin kiihkeää poliittista kamppailua. [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|Vuoden 1919 hallitusmuodon]] 14 §, johon nykyinen kahden [[Kansalliskieli|kansalliskielen]] malli perustuu, aiheutti syntyvaiheessaan paljon kiistaa, ja se sisältyikin lopullisessa muodossaan vasta neljänteen hallituksen eduskunnalle antamaan esitykseen. Kielipolitiikka pysyi kiistanalaisena, kunnes sotien jälkeen on saavutettu nykyinen tasapaino.<ref name="kielilaki">{{Verkkoviite | Nimeke=Kansalliskielten historiallinen, kulttuurinen ja sosiologinen tausta | Ajankohta=2000 | Osoite=http://www.om.fi/uploads/zye6d9qeom5.pdf | Julkaisija=Kielilakikomitea |Selite=Työryhmämuistio | Viitattu=31.8.2007}}{{404}}</ref>
Sotienjälkeisenä aikana ovat myös muiden kielivähemmistöjen oikeudet nousseet kielipolitiikassa esiin. Nykyinen lainsäädäntö ottaa huomioon [[Saamelaiskielet|saamen]] kielen, [[karjalan kieli|karjalan]]<ref name="karjala">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/11/karjalan_kieli_on_saanut_virallisen_aseman_1194062.html | Nimeke = Karjalan kieli on saanut virallisen aseman| Tekijä = YLE Uutiset |Ajankohta = 26.11. 2009| Julkaisupaikka = yle.fi| Julkaisija =Yle| Viitattu = 26.11.2009}}</ref>, [[viittomakieli|viittomakielen]] ja [[Romanin kieli|romanin]] erityisaseman maassa. Muita perinteisiä vähemmistökieliä Suomessa ovat [[venäjän kieli|venäjä]] ja [[tataarin kieli|tataari]].<ref>[https://www.
[[Kuva:Abckiria.jpg|thumb|200px|[[Mikael Agricola]]n ''[[Abckiria]]n'' näköispainoksen etusivu.]]
Rivi 179:
Erityisesti 1990-luvulta eteenpäin kielipolitiikassa on alettu enenevässä määrin huomioida myös muita vähemmistökieliä ja niiden puhujien oikeutta omaan kieleensä ja kulttuuriinsa. Vuodesta 1992 [[Saamelaiskielet|saamelaiskielillä]] on ollut virallinen asema Suomessa saamelaisten kotiseuduilla [[Enontekiö]]n, [[Inari]]n ja [[Utsjoki|Utsjoen]] kunnissa ja [[Sodankylä]]n kunnan pohjoisosissa, mikä turvaa ihmisille oikeuden käyttää sitä asiointikielenä virastoissa ja sairaaloissa.{{lähde}}
Suomen ainoa nelikielinen kunta on Inari, jossa kaikki viralliset ilmoitukset annetaan [[Pohjoissaame|pohjois]]-, [[Inarinsaame|inarin]]- ja [[koltansaame]]ksi sekä suomeksi. Joissain alueen kouluissa pohjoissaame on myös pääasiallisena opetuskielenä.
===Karjalan kieli===
| |||