Ero sivun ”Hunaja” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
sanamuotoja |
kirjalähteestä lisää; yhdistellään terveyskäyttölauseet |
||
Rivi 57:
* 8 mg [[fluori]]a
* 0,72 mg [[boori]]a
Hunajassa on niin vähän vitamiineja, kivennäisaineita ja entsyymejä, että arkikäytössä niillä ei ole juurikaan merkitystä ravitsemuksen kannalta. Hunajaa pidetään kuitenkin terveellisempänä makeuttajana kuin sokeria, sillä hunaja on makeuteensa nähden sokeria vähäkalorisempaa.<ref>Koistinen 2015, s. 45.</ref>
== Valmistus ==
Rivi 79 ⟶ 81:
''Tekohunaja tai keinotekoinen hunaja'' ei ole hunajaa. Sen maku ja väri syntyvät keinotekoisesta hunaja-aromista ja väriaineesta.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8, palsta 1225</ref>
== Säilytys ja kuumennus ==
Hunajaa suositellaan säilytettäväksi kuivassa ja viileässä noin 13–16 asteessa, jolloin se säilyy käyttökelpoisena useita vuosia. Hunaja ei kuitenkaan homehdu tai muutu muutoin ihmisen terveydelle vaaralliseksi pidemmänkään ajan kuluessa. Huoneenlämmössä hunajan parasta ennen -ajaksi hunajan pakkaamishetkestä on määritelty kaksi vuotta.<ref name="koivulehto-144">Koivulehto 2010, s. 144.</ref
Jääkaapissa tai kosteassa tilassa säilytetty hunaja imee itseensä herkästi hajuja ja kosteutta. Hunajaa voi myös pakastaa. Juoksevasta hunajasta tulee pakastuksen ja sulatuksen jälkeen uudelleen juoksevaa.<ref name="hunaja-net-sailytys">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hunaja.net/hunajatietoa/hunajan-sailytys-ja-kasittely/ | Nimeke =Hunajan säilytys ja käsittely |Julkaisu =Hunaja.net | Julkaisija = Suomen Mehiläishoitajain Liitto | Viitattu = 8.8.2013 }}</ref><ref name="koivulehto-144" />
== Käyttö ==▼
[[Tiedosto: Petrozavodsk_market2.jpg|thumb|right|300px| Hunajan myyjän valikoimaa Petroskoin syysmarkkinoilla.]]▼
Hunajaa käytetään [[Ruoanlaitto|ruoanlaitossa]], [[leivonta|leivonnassa]], [[Leipä|leivän]] päällä ja sitä lisätään [[makeutusaine]]eksi [[juoma|juomiin]] kuten [[tee]]hen ja [[kahvi]]in.▼
Jos hunaja kuumennetaan tai säilytetään liian lämpimässä, sen ominaisuudet alkavat kärsiä.
▲== Käyttö ==
▲[[Tiedosto: Petrozavodsk_market2.jpg|thumb|right|
Hunajaa on käytetty Euroopassa tuhansien vuosien ajan. [[Anatolia]]ssa hunajaa on käytetty yli 8 000 vuoden ajan, keski-Euroopassa yli 5 000 vuoden ajan ja Ranskassa yli 3 000 vuoden ajan. [[Fennoskandia]]ssa, Skotlannissa ja Irlannissa kesymehiläinen ei tuolloin vielä elänyt, ja [[Iberian niemimaa|Iberia]]stakaan hunajan muinaisesta käytöstä ei ole löytynyt merkkejä.<ref>[http://www.hs.fi/tiede/a1447304430007?jako=bf77f70a45a8e9d6c43f45898b125f6d Tutkimus: Euroopassa käytettiin hunajaa jo 8 500 vuotta sitten], Helsingin sanomat 12.11.2015</ref>
===Ravintona===
▲Hunajaa käytetään [[Ruoanlaitto|ruoanlaitossa]], [[leivonta|leivonnassa]], [[Leipä|leivän]] päällä, ja sitä lisätään [[makeutusaine]]eksi [[juoma|juomiin]] kuten [[tee]]hen ja [[kahvi]]in.
Hunajasta ja vedestä käyttämällä tehtyä [[hunajaviini]]ä on juotu Euroopassa yleisesti jo tuhansien vuosien ajan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.keskipohjanmaan.mehilaishoitajat.kpnet.com/skriv.html | Nimeke =Hunajaviiniä, mjöd | Julkaisija =Keski-Pohjanmaan Mehiläishoitajat ry | Viitattu = 8.9.2013 }}</ref> Nykyisin Suomessakin hunajaa hyödynnetään paitsi elintarviketeollisuudessa, niin myös alkoholijuomien, kuten esimerkiksi oluen<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Stallhagen Honungsöl 4,7% {{!}} Hartwa Trade|osoite = http://www.hartwa-trade.fi/tuotteet/stallhagen-honungsol-47/|julkaisu = www.hartwa-trade.fi|viitattu = 2015-08-07}}</ref> ja siman<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Simapaja oy|osoite = http://sima.fi/pages/intro.php|julkaisu = sima.fi|viitattu = 2015-08-07}}</ref> valmistukseen.
===Terveydenhoidossa===
Hunajaa on käytetty terveystuotteena jo kauan. Tieteelliset tutkimukset ovat vahvistaneet joitain hunajan terveysväitteitä.<ref>Koistinen 2015, s. 39.</ref>
Hunajaa on käytetty jo pitkään haavojen hoidossa, ja moni nykyaikainen lääketieteellinen haavanhoitovalmiste sisältää hunajaa. Hunajan teho haavojen hoidossa perustuu muun muassa sen antibakteerisuuteen ja [[vetyperoksidi]]n tuotantoon.<ref name="hunaja-net-laakkeena">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hunaja.net/hunajaa-terveydeksi-ja-kauneudek/hunaja-haavojen-hoidossa/ | Nimeke =Hunaja haavojen hoidossa |Julkaisu =Hunaja.net | Julkaisija = Suomen Mehiläishoitajain Liitto | Viitattu = 8.8.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite|nimeke
Hunajan on todettu tepsivän joihinkin flunssan jälkitauteja aiheuttaviin bakteereihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/hunajan_teho_flunssan_jalkitauteihin_on_viela_osin_mysteeri/7748560 | Nimeke =Hunajan teho flunssan jälkitauteihin on vielä osin mysteeri | Tekijä =Sini Ojanperä | Ajankohta =21.1.2015 | Julkaisu =Ylen uutiset | Viitattu = 21.1.2015 }}</ref>
▲Jos hunaja kuumennetaan tai säilytetään liian lämpimässä, sen ominaisuudet alkavat kärsiä. <ref name="hunaja-net-sailytys" /> Hunajan käsittelyä ja säilytystä voidaan arvioida esimerkiksi kartoittamalla tiettyjä entsyymejä, joiden määrään vaikuttavat sekä lämpötila että aika. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Ruottinen, Lauri (toim.)|Nimeke = Mehiläishoitoa käytännössä. Osa 1|Sivu = 195|Julkaisija = Suomen Mehiläishoitajain Liitto|Vuosi = 1996}}</ref>
[[Käypä hoito]] -ohjeissa todetaan, että hunaja voi auttaa yli yksivuotiaiden lasten akuutin öisen yskän oireisiin. Tällöin hunajaa tulisi ottaa 1–2 teelusikallista ennen nukkumaanmenoa.<ref>Koistinen 2015, s. 40.</ref><ref>{{Verkkoviite|nimeke = Suositus - Käypä hoito|osoite = http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus;jsessionid=541D55DA535898AA57D52C65852079D2?id=nak08111|julkaisu = www.kaypahoito.fi|viitattu = 2015-08-07}}</ref>
Diabeetikoilla on joskus
▲Hunajaa on käytetty jo pitkään haavojen hoidossa, ja moni nykyaikainen lääketieteellinen haavanhoitovalmiste sisältää hunajaa. Hunajan teho haavojen hoidossa perustuu muun muassa sen antibakteerisuuteen ja [[vetyperoksidi]]n tuotantoon.<ref name="hunaja-net-laakkeena">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hunaja.net/hunajaa-terveydeksi-ja-kauneudek/hunaja-haavojen-hoidossa/ | Nimeke =Hunaja haavojen hoidossa |Julkaisu =Hunaja.net | Julkaisija = Suomen Mehiläishoitajain Liitto | Viitattu = 8.8.2013 }}</ref> Hunajan on myös todettu tepsivän joihinkin flunssan jälkitauteja aiheuttaviin bakteereihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/hunajan_teho_flunssan_jalkitauteihin_on_viela_osin_mysteeri/7748560 | Nimeke =Hunajan teho flunssan jälkitauteihin on vielä osin mysteeri | Tekijä =Sini Ojanperä | Ajankohta =21.1.2015 | Julkaisu =Ylen uutiset | Viitattu = 21.1.2015 }}</ref>
===Ihonhoidossa===
Hunajaa käytetään kosmetiikassa, ihon hoitamiseen sekä saunomisen yhteydessä.<ref name="hunaja-net-kaytto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hunaja.net/hunajaa-terveydeksi-ja-kauneudek/hunaja-ihonhoidossa-ja-kosmetiik/ | Nimeke =Hunaja ihonhoidossa ja kosmetiikassa | Julkaisu =Hunaja.net | Julkaisija = Suomen Mehiläishoitajain Liitto | Viitattu = 8.8.2013 }}</ref>
== Saantisuositukset ==
▲Diabeetikoilla on joskus mukana hunajaa matalan verensokerin varalle, koska se imeytyy jo suussa suun limakalvojen kautta.
Hunajaa ei suositella alle yksivuotiaille lapsille, sillä se aiheuttaa heille [[imeväisbotulismi]]n riskin.<ref>Koistinen 2015, s. 40.</ref>
== Katso myös ==
Rivi 107 ⟶ 118:
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Koistinen, Mari | Nimeke = Hunaja: luonnon oma makeuttaja | Vuosi = 2015 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Paasilinna | Tunniste = ISBN 987-952-299-077-8 }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Koivulehto, Kari | Nimeke =Hunajakirja | Vuosi =2010 | Sivu = | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Hunajainen SAM Oy | Tunniste = ISBN 978-952-99878-3-2 }}
* ''Mehiläishoitoa käytännössä''. ''Osa 1.'' toim. Lauri Ruottinen, Tarja Ollikka, Heikki Vartiainen, Ari Seppälä. Helsinki: Suomen Mehiläishoitajain Liitto SML ry, 2006. ISBN 951-95698-3-9
| |||