Ero sivun ”Ilmari Kianto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 46:
Syksyllä [[1904]] Kianto asettui vaimonsa kanssa [[Kajaani]]in, jossa hän toimi kielten opettajana Kajaanin yhteiskoulussa. [[Vuoden 1905 suurlakko|Vuoden 1905 suurlakon]] jälkeen Kianto heittäytyi innokkaasti mukaan politiikkaan. Hän toimi [[Kajaani (lehti)|Kajaani]]-lehden toimittajana ja oli mukana perustamassa [[Nuorsuomalainen Puolue|nuorsuomalaista puoluetta]] vuonna [[1905]]. Näkyvällä poliittisella lehtikirjoittelulla oli kuitenkin se seuraus, että Kianto menetti [[1906]] opettajantoimensa. Tämän jälkeen hän päätti omistautua kirjailijan uralle ja muutti perheineen kotiseudulleen Suomussalmelle.
Suomussalmella Kianto hankki [[Metsähallitus|Metsähallitukselta]]
Ensimmäisinä Suomussalmen-vuosinaan Kianto julkaisi sadasta kahteen sataan teosta vuosittain.<ref name="historia" /> Joukossa on ajankohtaisia teoksia ja matkakirjoja, monet sisältävät omakohtaisia kokemuksia ja myöhemmin myös muistelmia.<ref name="historia" /> Vuonna [[1909]] Kianto julkaisi ensimmäisen pääteoksistaan, romaanin ''[[Punainen viiva (romaani)|Punainen viiva]]'', jossa kuvattiin [[Eduskuntavaalit 1907|Suomen ensimmäisten eduskuntavaalien]] vaikutusta syrjäisellä Kainuun korpiseudulla asuvien ihmisten elämään. [[1911]] hän kirjoitti Kajaanin maanviljelysseuran tilauksesta ''[[Nälkämaan laulu]]n'', josta [[Oskar Merikanto|Oskar Merikannon]] säveltämänä tuli Kainuun oma maakuntalaulu.
|