Wikipedia

Ero sivun ”Ilmari Kianto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Rivi 46:
Syksyllä [[1904]] Kianto asettui vaimonsa kanssa [[Kajaani]]in, jossa hän toimi kielten opettajana Kajaanin yhteiskoulussa. [[Vuoden 1905 suurlakko|Vuoden 1905 suurlakon]] jälkeen Kianto heittäytyi innokkaasti mukaan politiikkaan. Hän toimi [[Kajaani (lehti)|Kajaani]]-lehden toimittajana ja oli mukana perustamassa [[Nuorsuomalainen Puolue|nuorsuomalaista puoluetta]] vuonna [[1905]]. Näkyvällä poliittisella lehtikirjoittelulla oli kuitenkin se seuraus, että Kianto menetti [[1906]] opettajantoimensa. Tämän jälkeen hän päätti omistautua kirjailijan uralle ja muutti perheineen kotiseudulleen Suomussalmelle.
 
Suomussalmella Kianto hankki [[Metsähallitus|Metsähallitukselta]] seitsemänkahden hehtaarin vuokrapalstanmetsän Leppikanta-nimisestä niemekkeestä Kiantajärven rannalta ja rakennutti sinne vuosina [[1910]]–[[1912]] [[Turjanlinna]]-nimisen kirjailijankotinsa. Turjanlinnan valmistuttua Kianto muutti sinne Suomussalmen pappilasta, jossa hän oli asunut perheensä kanssa vuodesta [[1909]] lähtien. Hän oli virallisesti [[kruununtorppari]] ja harjoitti pienessä mittakaavassa maanviljelyä ja karjanhoitoa, mutta käytännössä Kianto sai tulonsa kirjallisilla töillään. Turjanlinnan palstan erottamisen yhteydessä Kiannolla oli erimielisyyksiä Metsähallituksen edustajien kanssa, ja näistä riidoista hän sai aiheen kirjoittaa romaaninsa ''Metsäherran herjaaja'' (1912).
 
Ensimmäisinä Suomussalmen-vuosinaan Kianto julkaisi sadasta kahteen sataan teosta vuosittain.<ref name="historia" /> Joukossa on ajankohtaisia teoksia ja matkakirjoja, monet sisältävät omakohtaisia kokemuksia ja myöhemmin myös muistelmia.<ref name="historia" /> Vuonna [[1909]] Kianto julkaisi ensimmäisen pääteoksistaan, romaanin ''[[Punainen viiva (romaani)|Punainen viiva]]'', jossa kuvattiin [[Eduskuntavaalit 1907|Suomen ensimmäisten eduskuntavaalien]] vaikutusta syrjäisellä Kainuun korpiseudulla asuvien ihmisten elämään. [[1911]] hän kirjoitti Kajaanin maanviljelysseuran tilauksesta ''[[Nälkämaan laulu]]n'', josta [[Oskar Merikanto|Oskar Merikannon]] säveltämänä tuli Kainuun oma maakuntalaulu.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmari_Kianto”