Ero sivun ”Rattikelkkailu” versioiden välillä

[[Kuva:BobsldRun.jpg|thumb|250px|Yhdysvaltain nelimiehinen rattikelkkajoukkue [[Talviolympialaiset 2002|Salt Lake Cityn olympialaisissa]] vuonna [[2002]].]]

Tiettävästi ensimmäistä varsinaista rattikelkkaa käytti [[talvi|talvella]] [[1888]]-[[1889]]1888–1889 [[Sveitsi]]n [[Davos]]issa lomailemassa ollut yhdysvaltalainen ''Stephen Whitney''. On myös esitetty, etä laji olisi kehitetty jo [[1880-luku|1880-luvun]] alkupuolella [[Albany (New York)|Albanyssa]], [[New Yorkin osavaltio]]ssa [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]], ja sieltä kulkeutunut Sveitsiin. Sveitsi onkin kautta aikain ollut lajin emä- ja keskusmaa. Vuonna [[1897]] perustettiin [[Sankt Moritz]]issa ensimmäinen kelkkailuseura, ja vuonna [[1903]] rakennettiin ensimmäinen keinotekoinen rata St. Moritzin ja [[Celerina]]n välisen tien varrelle.

[[Kuva:Bobfahrer Davos.jpg|thumb|250px|left|Nelimiehinen joukkue rattikelkan kyydissä [[Davos]]issa vuonna [[1910]].]]

Kansainvälinen kelkkailuliitto perustettiin vuonna [[1923]], ja rattikelkkailu olikin mukana jo seuraavana vuonna järjestetyissä [[Talviolympialaiset 1924|ensimmäisissä talviolympialaisissa]] [[Ranska]]n [[Chamonix|Chamonix'ssaChamonix’ssa]], jotka toimivat myös lajin ensimmäisinä maailmanmestaruuskilpailuin. Tuolloin kilpailtiin neljän ja viiden miehen kelkoilla samassa sarjassa. [[Talviolympialaiset 1928|1928 Sankt Moritzin olympialaisissa]] kilpailtiin viiden miehen kelkoilla, ja [[Talviolympialaiset 1932|1932 Lake Placidin kisoissa]] vakiintuivat sarjoiksi kahden ja neljän miehen kelkat.

Naisten kahden hengen rattikelkkailu oli ensimmäistä kertaa olympialaisissa [[Talviolympialaiset 2002|2002 Salt Lake Cityssä]]. Ensimmäinen naisten kansainvälinen kilpailu käytiin vuonna [[1990]]. MM-kisat naisille järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna [[2000]], ja maailmancupissa on kilpailtu vuodesta [[2002]] lähtien.

Menestyneimpiä rattikelkkailumaita ovat olleet sekä [[Itä-Saksa|Itä]]- että [[Länsi-Saksa]] ja [[Sveitsi]]. Eniten arvokisamitaleja (olympialaiset sekä EM- ja MM-kilpailut) ovat keränneet sveitsiläiset laskijat. [[1970-luku|1970-luvulla]] Itä-Saksasta kasvoi rattikelkkailun mahtimaa kelkkojen teknisen kehitysten edistysaskelten seurauksena, ja Saksojen yhdistymisen jälkeen ovat saksalaislaskijat kahmineet [[1990-luku|1990-luvulla]] mitaleita roppakaupalla. Myös [[Italia]]lla on pitkät rattikelkkailuperinteet, mutta parhaat vuodet ajoittuvat [[1950-luku|1950]]–[[1960-luku|1960]]1950–1960-luvulle. Samoin [[Itävalta|Itävallan]] kirkkaimmat vuodet ovat jo takanapäin. Kansainvälisiin arvokilpailuihin on ottanut osaa myös vähemmän perinteisiä talviurheilumaita kuten [[Australia]], [[Japani]], [[Uusi-Seelanti]] ja [[Jamaika]]. Jamaikan joukkueen osallistumisesta [[Talviolympialaiset 1988|1988 Calgaryn olympialaisiin]] on tehty fiktiivinen elokuva ''[[Kelkkajengi]]'' ''(Cool Runnings)'' vuonna [[1993]].

Rattikelkkailun lopputulokseen merkittävimmin vaikuttava tekijä on lähtökiihdytys. Lähtö tapahtuu 15 [[metri]]nmetrin mittaiselta tasaiselta alueelta ns.niin sanottuna lentävänä lähtönä, jossa kelkan kaksi- tai nelihenkinen miehistö kiihdyttää alkuvauhdin työntämällä kelkkaa juosten, ja hyppää sen jälkeen sen kyytiin. Nelihenkisen joukkueen jarrumiehelle tulee juoksumatkaa noin 50 metriä. Ennen [[1930-luku|1930-lukua]] kilpailijat istuivat jo valmiiksi kelkan kyydissä, ja lähtö tapahtui kun kelkan edestä poistettiin pönkkä. Sittemmin siirryttiin ns. lentävään lähtöön, mutta aluksi vain jarrumiesten oli sallittua työntää kelkkaa.

Nimestään huolimatta rattikelkkaa ei ohjata ratilla vaan vaijerilla. Jo lajin alkuvuosina kelkan ohjaaminen tapahtui kaksipäisen vaijerin avulla, mutta 1930–[[1960-luku|60]]1930–60-luvuilla käytettiin rattiohjausta. Sittemmin siirryttiin takaisin vaijereihin, mutta [[suomen kieli|suomen kieleen]] oli jo vakiintunut nimitys rattikelkkailu.

1930-luvulla alkoivat ilmestyä nykyisten kaltaiset, kuomuilla peitetyt kelkat. Kelkanrakennustaito onkin pitkän aikaa ollut lajin merkittävä osa-alue, jonka johtavana maana ovat eri aikoina olleet [[Sveitsi]], [[Italia]] ja [[1970-luku|1970-luvulla]] [[Itä-Saksa]], joka kehitti kelkkojen aerodynaamisia ominaisuuksia muun muassa tuulitunnelia apuna käyttäen. Sen jälkeen kelkanrakennus muodostuikin varsinaiseksi tekniseksi kilpajuoksuksi, jossa hyödynnetään muun muassa auto- ja lentokoneteollisuuden innovaatioita. [[1990-luku|1990-luvulta]] lähtien kelkkojen rakennetta koskevia säännöksiä on tiukennettu kehittelyn hillitsemiseksi.

*[http://www.bobsleigh.com/sport/Tracks/tr_cortina.htm Cortina d'Ampezzod’Ampezzo], [[Italia]]

* [[Ohjaskelkkailu]]

* [[Skeleton]]

* [http://www.bobsleigh.com/ Fédération Internationale de Bobsleigh et de Tobogganing] - kansainvälinen liitto.

* Kansalliset liitot: [http://www.bsbn.nl/ Alankomaat], [http://bobsleigh.com.au/ Australia], [http://www.cbdg.org.br/ Brasilia], [http://www.british-bobsleigh.com/ Iso-Britannia], [http://www.israelibobsled.com/ Israel], [http://www.bobitalia.it/ Italia], [http://www.bobskeleton.at/ Itävalta], [http://www.jamaicanbobsled.com/index2.htm Jamaika], [http://www.bobsleigh.ca/ Kanada], [http://www.bsd-portal.de/ Saksa], [http://www.sbsv.ch/ Sveitsi], [http://www.usbsf.com/ Yhdysvallat].