Ero sivun ”Sahalahti” versioiden välillä

Enemmistö sahalahtelaisista asuu kirkonkylän sekä Pakkalan ja Korpiniemen kylien muodostaman kolmion alueella. Kirkonkylä ja Pakkalan kylä luokiteltiin [[taajama|taajamiksi]] jo vuoden 1960 [[väestönlaskenta|väestönlaskennassa]]. Ensimmäiset [[kerrostalo]]t valmistuivat kirkonkylään vuonna 1969. Sahalahden viljelysalueet sijaitsevat suurimmaksi osaksi kirkonkylän länsi- ja luoteispuolella, Pakkalanjärven ja Kirkkojärven ympärillä sekä Moltsian kylässä. Varsinkin Längelmäveden rannoilla on myös runsaasti enimmäkseen muiden kuin sahalahtelaisten omistamia kesähuviloita. Sahalahden kaakkoiskulma on miltei asumatonta metsäseutua ja siellä sijaitsee osittain Pälkäneen puolella oleva [[Laipanmaa]]n alue. Siellä on myös Sahalahden korkein maastonkohta, 181 metrin korkeuteen merenpinnasta ulottuva Kaakonvuori. Sahalahti on Helsingin jälkeen yksi suomen suosituimmista kaupungeista. <ref name="suomenmaa"> ''Suomenmaa 7: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'' (toim. Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela), s. 34–36. Porvoo: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X. </ref>