Ero sivun ”Maalämpö” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 17:
 
=== Kallioperä lämmönlähteenä ===
Auringon säteilyn tuottama maalämpö ulottuu Suomessa enintään 15 metrin syvyyteen<ref>[http://www.tem.fi/files/31269/Geoenergia.pdf Geoenergia] GTK</ref>. Suomessa käytetyistä porakaivoista saatava lämpö on alkuperältään pääosin [[geoterminen energia|geotermistä lämpöenergiaa]]. Suomessa geoterminen lämpö tuottaa 6 - 10 asteen lämpötilan jo 200 m:n syvyydessä, riippuen kallioperän laadusta<ref>[http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/eur.html Lämpövuo testatuissa porakaivoissa] GTK, I Kukkonen</ref><ref>[http://arkisto.gsf.fi/yst/Tiedonanto_44.pdf Lämpötiloja porakaivoissa 1985] GTK, I Kukkonen</ref>. GTK on suorittanut kattavia mittauksia Suomen kallioperästä jo vuosikymmeniä. Kallioperään keruuputkisto asennetaan pystysuoraan porattuun porareikään ''lämpökaivoksi''. Porareiän lämpöä keräävä tehollinen mitta on se syvyys johon pohjavesi yltää. Ratkaisu on nykyisin yleinen, vaikka sen rakennuskustannukset ovat suurempia kuin vaakasuoraan asennettavilla keruupiireillä. Lämpökaivon etuja vaakapiireihin verrattuna ovat lähes kaksinkertainen energiansaanti putkimetriä kohti ja vähäinen tarvittava pinta-ala, routimattomuus ja helppo ilmattavuus.<ref name="rt">*{{Kirjaviite | Tekijä = Rakennustietosäätiö | Nimeke = RT 50-10755 Maalämmitys | Vuosi = 2001 |Julkaisija= Rakennustietosäätiö }}</ref>
GTK on suorittanut kattavia mittauksia Suomen kallioperästä jo vuosikymmeniä. Kallioperään keruuputkisto asennetaan pystysuoraan porattuun porareikään ''lämpökaivoksi''. Porareiän lämpöä keräävä tehollinen mitta on se syvyys johon pohjavesi yltää. Ratkaisu on nykyisin yleinen, vaikka sen rakennuskustannukset ovat suurempia kuin vaakasuoraan asennettavilla keruupiireillä. Lämpökaivon etuja vaakapiireihin verrattuna ovat lähes kaksinkertainen energiansaanti putkimetriä kohti ja vähäinen tarvittava pinta-ala, routimattomuus ja helppo ilmattavuus.<ref name="rt">*{{Kirjaviite | Tekijä = Rakennustietosäätiö | Nimeke = RT 50-10755 Maalämmitys | Vuosi = 2001 |Julkaisija= Rakennustietosäätiö }}</ref>
 
=== Maaperä lämmönlähteenä ===