Ero sivun ”Terijoki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Ortodoksinen kirkko: Pääartikkeli + kh, turha kai sanoa "Pohjoismaiden" kun ei niitä pahemmin Suomen ulkopuolella ole ollut |
Osa siirretty artikkeliksi Terijoki (kaupunki) |
||
Rivi 32:
}}
[[Kuva:Terijoen-vaakuna.png|thumb|150px|right|Terijoen epävirallinen perinnevaakuna. Vaakuna on otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen vuonna 1956. Sen suunnitteli Heikki Toivola.<ref>[http://www.terijoki.fi/terijoki-vaakuna.htm]</ref>]]
[[Kuva:Terijoen satama.jpg|thumb|250px|Satama Terijoella]]
[[Image:Terijoen kirkko.JPG|thumb|250px|Terijoen luterilainen kirkko (2009)]]
[[Image:Terioki Kazanskaja cerkov 1915.jpg |thumb|250px|Terijoen ortodoksikirkko (1915)]]
'''Terijoki''' ({{k-ru|Зеленогорск|Zelenogorsk}}) on [[Luettelo Suomen entisistä kunnista|Suomen entinen kunta]] [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] [[luovutettu Karjala|luovutetussa Karjalassa]] ja nykyisin [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] [[Kurortin piiri]]in kuuluva kaupunki Venäjällä. Nykyinen Terijoen kaupunki käsittää vain entisen kunnan keskustaajaman. Terijoki sijaitsee [[Suomenlahti|Suomenlahden]] rannalla noin 50 kilometriä Pietarin keskustasta luoteeseen.▼
▲'''Terijoki'''
== Terijoen kunta Suomessa ==▼
Terijoki erotettiin [[Kivennapa|Kivennavasta]] itsenäiseksi kunnaksi 1911. Se kuului Rajajoen kihlakuntaan ja [[Viipurin lääni]]in. Aluksi kuntaan kuuluivat vain Terijoen ja [[Kellomäki|Kellomäen]] kylät, myöhemmin aluetta laajennettiin sekä Kivennapaan että [[Uusikirkko|Uuteenkirkkoon]] kuuluneilla alueilla. Viimeisenä aluelaajennuksena oli Haukijärven valtionmaan liittäminen vuonna 1936.▼
Terijoen kyliä olivat Haapala, Kellomäki, Keskikylä (Rällälä), Koivikko, [[Kuokkala (Terijoki)|Kuokkala]], Käkösenpää, Luutahäntä, [[Ollila (Pietari)|Ollila]], Ollinpää, Puhtula, Rajajoki, Tulokas ja [[Tyrisevä]].▼
Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 10 [[koulupiiri]]in.<ref name="kansakoulut1937">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.doria.fi/handle/10024/95761 | Nimeke =Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite =Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain. | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka =Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria | Julkaisija =Tilastollinen päätoimisto | Viitattu =2.11.2014 | Kieli = }}</ref>▼
===Sisällissota ja toinen maailmansota===
Nykyään Terijoen entisen kunnan alue kuuluu Pietarin kaupungin alueeseen kuuluvaan Kurortin piiriin, jossa sen alue jakaantuu Terijoen kaupungin sekä [[Kuokkala (Terijoki)|Kuokkalan]], [[Kellomäki|Kellomäen]], [[Ollila (Terijoki)|Ollilan]] ja [[Tyrisevä]]n [[Pietarin hallinnollinen jako|kunnallishallintoalueiden kesken]]. Alueelle on noussut viime aikoina runsaasti venäläisten uusrikkaiden omakotitaloasutusta.▼
[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] varsinaiset sotatoimet päättyivät Terijoen valtaukseen 24. huhtikuuta 1918. Heti taajaman valtauksen jälkeen valkoiset aloittivat järjestelmälliset häätötoimenpiteet venäläisväestöä kohtaan. Saksalaiset nimittivät Terijoen komendantiksi everstiluutnantti [[Georg Elfvengren]]in, joka valitsi väliaikaiseksi poliisipäälliköksi kirjailija [[Mikko Uotinen|Mikko Uotisen]]. Valtausta seuranneina päivinä venäläisiä teloitettiin varovaisen arvion mukaan 100–150, mahdollisesti jopa yli 200 henkeä.<ref> Venäläissurmat s.196</ref> Terijoella ja naapurikunnissa on mahdollisesti teloitettu jopa yli 400 ihmistä.<ref> Venäläissurmat s.200</ref>▼
[[Neuvostoliitto]] valtasi Terijoen [[talvisota|talvisodassa]] ja se luovutettiin Neuvostoliitolle [[Moskovan rauha]]ssa 1940. [[1. joulukuuta]] [[1939]] Terijoella perustettiin suomalaiskommunistien johtama nukkevaltio nimeltä [[Suomen Kansanvaltainen Tasavalta]], jonka hallituksen puheenjohtajana ja ulkoasiainministerinä toimi [[Otto Wille Kuusinen]]. Kyseinen johtoelin tunnetaan paremmin nimellä [[Terijoen hallitus]], ja sotien jälkeen Terijoki onkin pysynyt ihmisten mielissä nimenomaan tästä yhteydestä johtuen.▼
▲== Historia ==
Terijoen väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen [[Tuusula]]an [[Uusimaa|Uudellemaalle]]. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 129. Helsinki: Otava, 1950.</ref>▼
▲Historiallisesti Terijoki on kuulunut [[Venäjän keisarikunta]]an 1721–1812 osana [[Vanha Suomi|Vanhaa Suomea]] ja sen jälkeen [[Suomen suuriruhtinaskunta]]an 1812–1917 ja vuodet [[1917]]–[[1940]] itsenäiseen Suomeen. Terijoki on ollut suosittu lomakohde pietarilaisten keskuudessa jo vuodesta 1870, jolloin [[Riihimäki–Pietari-rata|Pietarin–Viipurin rautatie]] valmistui, ja sinne kehittyi rikas pietarilaisten [[Terijoen huvilayhdyskunta|huvilayhdyskunta]]. 70 kilometriä pitkälle hiekkarannalle syntyi 1892 Terijoen vesihoitolaitos ja 1923 [[Terijoen kylpylä|Terijoen merikylpylä]]. Itsenäistymisen jälkeen venäläisten vierailu tyrehtyi, mutta se korvautui suomalaisilla, kun hiekkarannoille tultiin lomalle kaukaakin sisämaasta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Liisa Suvikumpu | Nimeke = Suomalaiset kylpylät – Kotimaisen kylpyläkulttuurin historiaa | Vuosi = 2014| Sivu =195–199 | Sarja= Kirjokansi 20 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Isbn =978-952-222-239-8 }}</ref> Terijokea kutsuttiin "Suomen Rivieraksi".
===Hallintohistoria===
▲Terijoki erotettiin [[Kivennapa|Kivennavasta]] itsenäiseksi kunnaksi 1911. Se kuului [[Rajajoen
Terijoki sai kaupunkistatuksen vuonna 1946 ja uuden venäläisen nimen Zelenogorsk 1948. Vuonna 1989 perustettiin [[Leningradin alue]]en
▲[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] varsinaiset sotatoimet päättyivät Terijoen valtaukseen 24. huhtikuuta 1918. Heti taajaman valtauksen jälkeen valkoiset aloittivat järjestelmälliset häätötoimenpiteet venäläisväestöä kohtaan. Saksalaiset nimittivät Terijoen komendantiksi everstiluutnantti [[Georg Elfvengren]]in, joka valitsi väliaikaiseksi poliisipäälliköksi kirjailija [[Mikko Uotinen|Mikko Uotisen]]. Valtausta seuranneina päivinä venäläisiä teloitettiin varovaisen arvion mukaan 100–150, mahdollisesti jopa yli 200 henkeä.<ref> Venäläissurmat s.196</ref> Terijoella ja naapurikunnissa on mahdollisesti teloitettu jopa yli 400 ihmistä.<ref> Venäläissurmat s.200</ref>
▲Nykyään Terijoen entisen kunnan alue kuuluu Pietarin kaupungin
==Kylät ja koulupiirit==
▲[[Neuvostoliitto]] valtasi Terijoen [[talvisota|talvisodassa]] ja se luovutettiin Neuvostoliitolle [[Moskovan rauha]]ssa 1940. [[1. joulukuuta]] [[1939]] Terijoella perustettiin suomalaiskommunistien johtama nukkevaltio nimeltä [[Suomen Kansanvaltainen Tasavalta]], jonka hallituksen puheenjohtajana ja ulkoasiainministerinä toimi [[Otto Wille Kuusinen]]. Kyseinen johtoelin tunnetaan paremmin nimellä [[Terijoen hallitus]], ja sotien jälkeen Terijoki onkin pysynyt ihmisten mielissä nimenomaan tästä yhteydestä johtuen.
▲Terijoen kyliä olivat Haapala, Kellomäki, Keskikylä (Rällälä), Koivikko, [[Kuokkala (Terijoki)|Kuokkala]], Käkösenpää, Luutahäntä, [[Ollila (Pietari)|Ollila]], Ollinpää, Puhtula, Rajajoki, Tulokas ja [[Tyrisevä]].
▲Lukuvuonna 1937–1938 kunta oli jaettu 10 [[koulupiiri]]in.<ref name="kansakoulut1937">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.doria.fi/handle/10024/95761 | Nimeke =Kansakoululaitos lukuvuonna 1937–38 | Tekijä = | Tiedostomuoto =PDF | Selite =Taulu XI: Maalaiskuntien kansakoulut lukuvuonna 1937–1938. Yleisiä tietoja kunnittain. | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka =Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria | Julkaisija =Tilastollinen päätoimisto | Viitattu =2.11.2014 | Kieli = }}</ref>
▲Terijoen väestö sijoitettiin jatkosodan jälkeen [[Tuusula]]an [[Uusimaa|Uudellemaalle]]. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 129. Helsinki: Otava, 1950.</ref>
▲Terijoki sai kaupunkistatuksen vuonna 1946 ja uuden venäläisen nimen Zelenogorsk 1948. Vuonna 1989 perustettiin [[Leningradin alue]]en <!--niinkö--> Terijoen piiri, johon sisältyi rantapaikkakuntia [[Kuokkala (Terijoki)|Kuokkala]]sta alkaen länteen. Tämä piiri yhdistettiin Pietarin kaupungin [[Kurortin piiri]]in 1994. Terijoki sai piirin sisällä itsenäisen kaupungin statuksen 1997.{{lähde}}
==Merkittäviä rakennuksia==
===Luterilainen kirkko===
{{Pääartikkeli|[[Terijoen kirkko]]}}
Rivi 107 ⟶ 88:
* {{Kirjaviite | Tekijä=Heikkilä Ritva | Nimeke=Terijoki. Kadotettu paratiisi | Vuosi=2004 | Julkaisija= Kustannusosakeyhtiö Tammi| Tunniste=ISBN 951-31-3158-0}}
*[http://www.luovutetunetelakarjalanpitajat.fi/Pitajat/Terijoki/Perustietoa Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät: Terijoki]
{{Luovutetut alueet}}
[[Luokka:Terijoki|*]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| |||