Ero sivun ”Kamen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
Kh |
||
Rivi 20:
[[Tiedosto:Seseke Kamen.jpg|thumb|left|[[Lippe]]n sivujoki Seseke virtaa Kamenin halki.]]
[[Tiedosto:Kamen in UN.svg|thumb|250px|Kamen sijaitsee tiheästi asutun Unnan piirikunnan keskiosassa. Pienessä kuvassa piirikunnan sijainti Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa.]]
[[Tiedosto:Kamen Pauluskirche IMGP1263 wp.jpg|thumb|250px|
'''Kamen''' on kaupunki [[Nordrhein-Westfalen]]in osavaltiossa [[Saksa]]ssa. Se sijaitsee Westfalenin alangon eteläreunalla [[Ruhrin alue]]en itäosassa välittömästi [[Dortmund]]in koillispuolella. Kaupungin halki, keskustan eteläpuolitse virtaa 32-kilometrinen [[Seseke]]-joki. Kamenin naapurikunnat pohjoisesta myötäpäivään ovat [[Bergkamen]], [[Hamm]], [[Bönen]], [[Unna]], [[Dortmund]] ja [[Lünen]].
Rivi 28:
==Historia==
Nykyisen Kamenin alueella on ollut ihmisasutusta jo [[Neoliittinen kausi|neoliittisella kaudella]]. Alueelta on löytynyt todisteita myös roomalaisasutuksesta kristillisen ajanlaskun alusta ja kansainvaellusten ajalta [[400-luku|400-]] ja [[500-luku|500-luvuilta]]. Varhaisin asiakirjamaininta Kamenista on vuodelta [[1050]]. Kaupunki muodostui vähitellen useista toisiinsa kiinnikasvaneista kylistä, mikä näkyy edelleen epäsäännöllisenä ruutukaavana. Kaupunginmuuri valmistui vuonna [[1243]]. Kamenille myönnettiin kaupunkioikeudet vuonna [[1346]]. [[Keskiaika|Keskiajan]] lopulla kaupungin pinta-ala oli noin 29 hehtaaria ja väkiluku noin puolitoista tuhatta. Hansa-liiton rappeutumisen myötä myös Kamenin taloudellinen merkitys alkoi vähentyä [[1400-luku|1400-luvun]] lopulta alkaen. Kaupungin alennustilaa pahensivat suurpalot, joita sattui runsaasti 1400-luvulta aina [[1700-luku|1700-luvulle]]. Kulkutaudit, kuten [[rutto]], verottivat väkilukua. Kamen taantui kaupunkipahaseksi, jonka asukkaat saivat elantonsa enimmäkseen maataloudesta. Pysähtyneisyyden aika päättyi [[Kaivannaistoiminta|kaivosteollisuuden]] myötä [[1800-luku|1800-luvulla]], ja väkiluku kääntyi voimakkaaseen kasvuun. [[1980-luku|1980-luvulla]] kaivosteollisuus tuli tiensä päähän.
==Nähtävyyksiä==
Vuonna 1846 valmistunut Seseke-joen silta ({{K-de|Sesekebrücke}}, jota kutsutaan myös nimellä ''Fünf-Bogen-Brücke'') kuuluu Saksan vanhimpiin yhä käytössä oleviin rautatiesiltoihin. Seseken silta ja [[Karl Friedrich Schinkel]]in luonnoksen pohjalta rakennettu Kamenin rautatieasema (1848) sijaitsevat Ruhrin alueen teollista historiaa esittelevän [[Route der Industriekultur]] -reitin varrella, joka puolestaan on osa laajempaa temaattista kokonaisuutta nimeltään [[Euroopan teollisen perinteen reitti]], ({{K-de|Europäischen Route der Industriekultur}}, {{K-en|European Route of Industrial Heritage}}).
Rivi 38:
==Talous ja liikenne==
Kamen on tunnettu [[Ruoanlaitto|gastronomiastaan]]. Keskustan baarit, ravintolat ja kapakat houkuttelevat asiakkaita myös kaupungin ulkopuolelta. Kaivosyhtiö Bergwerk Ostin ("Zeche Monopol") entiselle sijaintipaikalle on rakennettu teknologiapuisto. Yhdysvaltalaisella monialayritys [[3M]]]:llä ja saksalaisella [[Kettler]]illä on tuotantolaitoksia Kamenissa. Rautatieaseman ympäristössä puolestaan sijaitsee muun muassa [[hammaspyörä]]valmistaja Lechleitnerin tuotantolaitos. Keskikaupungilla on vuonna 1857 perustetun säästökassan (Städtische Sparkasse) pääkonttori.
Kamenin kautta kulkee rautatie [[Dortmund]]–[[Hamm]]. Etäisyys [[Dortmundin päärautatieasema]]lta Kamenin asemalle on 16 kilometriä ja Kamen-Methlerin asemalle puolestaan 12 kilometriä. Kamen tunnetaan vilkkaasta moottoritieristeyksestään, [[Kamener Kreuz]]ista, jossa yhtyvät moottoritiet [[Bundesautobahn 1|A 1]] (Lyypekki–Saarbrücken) ja [[Bundesautobahn 2|A 2]] (Oberhausen–Berliini). Risteys sijaitsee keskustan koillispuolella. Kaupunkialueen halki kulkevat valtatiet B 61 ja B 233. Kamenin sisäistä julkista liikennettä hoitavat useat bussilinjat.
| |||