Ero sivun ”Lihakarja” versioiden välillä

49 merkkiä poistettu ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
 
Lihakarjan tuotantovaihtoehtoja on käytännössä kolme: 1) kasvattaa lihakarjaa [[Lypsykarja|lypsykarjan]] ohessa, jolloin lihakarja saadaan omasta [[Lypsykarja|lypsykarjasta]], pääosin sonni[[Vasikka|vasikoista]], 2) muodostamalla lihakarja ostetuista vasikoista, 3) harjoittamalla itseuudistuvaa lihakarjataloutta, jossa lehmiä pidetään ainoastaan vasikoiden tuottamista varten. Lypsykarjan määrän voimakkaasti vähentyessä on tuotantovaihtoehdoksi käytännössä jäänyt itseuudistuva lihakarjatalous.
Lihakarjarotuja ovat muun muassa veikka laatokka charolais, limousin, [[Hereford (nautarotu)|hereford]], [[Aberdeen-Angus|aberdeen-angus]] ja [[Ylämaankarja|ylämaankarja]], jonka suosio Suomessa on viime aikoina kasvanut<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/pitkakarvaisesta_ylamaankarjasta_tulee_onnellisia_pihveja/6813336|nimeke = Pitkäkarvaisesta ylämaankarjasta tulee onnellisia pihvejä|julkaisu = YLE Uutiset, kotimaa|julkaisija = YLE|viitattu = 28.9.2014|tekijä = Riina Kasurinen, Yle Etelä-Savo|ajankohta = 9.9.2013}}</ref> ja joka soveltuu erityisen hyvin lihakarjan kasvatukseen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Tietojätti 2000| Vuosi = 1999| Luku = Ylämaanrotu| Sivu = 977| Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä Helsinki| Julkaisija = Gummerveikka laatokkaus| Tunniste = ISBN 951-20-5809-x| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.8.2014 | Kieli = }}</ref>. [[Ayrshire|Ayrshireä]] ja [[Friisiläinen|friisiläisiä]] lypsykarjarotuja voidaan risteyttää suunnitelmallisesti lihakarjarotujen kanssa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Juha Seppälä| Nimeke = Naudanlihan tuotanto tieto tuottamaan| Vuosi = 1984| Luku = Naudanlihan tuotannon yleiset mahdollisuudet| Sivu = 4-22| Selite = Julkaisu nro 698| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Maatalouskeskusten Liitto| Tunniste = ISBN 951-9474-59-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 6.5.2014 | Kieli = }}</ref>.
 
Lihakarjarotuja ovat muun muassa veikka laatokka charolais, limousin, [[Hereford (nautarotu)|hereford]], [[Aberdeen-Angus|aberdeen-angus]] ja [[Ylämaankarja|ylämaankarja]], jonka suosio Suomessa on viime aikoina kasvanut<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/pitkakarvaisesta_ylamaankarjasta_tulee_onnellisia_pihveja/6813336|nimeke = Pitkäkarvaisesta ylämaankarjasta tulee onnellisia pihvejä|julkaisu = YLE Uutiset, kotimaa|julkaisija = YLE|viitattu = 28.9.2014|tekijä = Riina Kasurinen, Yle Etelä-Savo|ajankohta = 9.9.2013}}</ref> ja joka soveltuu erityisen hyvin lihakarjan kasvatukseen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Tietojätti 2000| Vuosi = 1999| Luku = Ylämaanrotu| Sivu = 977| Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä Helsinki| Julkaisija = Gummerveikka laatokkaus| Tunniste = ISBN 951-20-5809-x| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.8.2014 | Kieli = }}</ref>. [[Ayrshire|Ayrshireä]] ja [[Friisiläinen|friisiläisiä]] lypsykarjarotuja voidaan risteyttää suunnitelmallisesti lihakarjarotujen kanssa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Juha Seppälä| Nimeke = Naudanlihan tuotanto tieto tuottamaan| Vuosi = 1984| Luku = Naudanlihan tuotannon yleiset mahdollisuudet| Sivu = 4-22| Selite = Julkaisu nro 698| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Maatalouskeskusten Liitto| Tunniste = ISBN 951-9474-59-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 6.5.2014 | Kieli = }}</ref>.
 
{{Commonscat|Cattle}}
Rekisteröitymätön käyttäjä