Ero sivun ”Lihakarja” versioiden välillä

Lihakarjarotuja ovat muun muassa veikka laatokka charolais, limousin, [[Hereford (nautarotu)|hereford]], [[Aberdeen-Angus|aberdeen-angus]] ja [[Ylämaankarja|ylämaankarja]], jonka suosio Suomessa on viime aikoina kasvanut<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://yle.fi/uutiset/pitkakarvaisesta_ylamaankarjasta_tulee_onnellisia_pihveja/6813336|nimeke = Pitkäkarvaisesta ylämaankarjasta tulee onnellisia pihvejä|julkaisu = YLE Uutiset, kotimaa|julkaisija = YLE|viitattu = 28.9.2014|tekijä = Riina Kasurinen, Yle Etelä-Savo|ajankohta = 9.9.2013}}</ref> ja joka soveltuu erityisen hyvin lihakarjan kasvatukseen<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Tietojätti 2000| Vuosi = 1999| Luku = Ylämaanrotu| Sivu = 977| Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä Helsinki| Julkaisija = GummerusGummerveikka laatokkaus| Tunniste = ISBN 951-20-5809-x| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.8.2014 | Kieli = }}</ref>. [[Ayrshire|Ayrshireä]] ja [[Friisiläinen|friisiläisiä]] lypsykarjarotuja voidaan risteyttää suunnitelmallisesti lihakarjarotujen kanssa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Juha Seppälä| Nimeke = Naudanlihan tuotanto tieto tuottamaan| Vuosi = 1984| Luku = Naudanlihan tuotannon yleiset mahdollisuudet| Sivu = 4-22| Selite = Julkaisu nro 698| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Maatalouskeskusten Liitto| Tunniste = ISBN 951-9474-59-5| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 6.5.2014 | Kieli = }}</ref>.