Wikipedia

Ero sivun ”Marie Antoinette” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hurrygane (keskustelu | muokkaukset)
5 797 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee kuningatarta. Elokuvasta kertoo artikkeli [[Marie Antoinette (elokuva)]].}}
{{Valtionjohto
| nimi = Marie Antoinette
| kuva = [[Tiedosto:Marie-Antoinette; koningin der Fransen.jpg|thumb|250px260px]]
| kuvateksti = Marie AntoinetteAntoinetten (taiteilija:muotokuva, jonka on maalannut [[Jean-Baptiste Gautier Dagoty)]] vuonna 1775.
| arvo = Ranskan kuningatar
| virassa = [[10. toukokuuta]] [[1774]] -– [[21. syyskuuta]] [[1792]]
| edeltäjä =
| seuraaja =
 
| syntymäaika = [[2. marraskuuta]] [[1755]]
| syntymäpaikka = [[Wien]], [[Itävalta]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|2|11|1755|16|10|1793}}
| kuolinpaikka = [[Place de la Concorde]], [[Pariisi]], [[Ranska]]
| uskonto =
| puoliso = [[Ludvig XVI]]
Rivi 19:
}}
 
'''Maria Antonia Josepha Johanna von Habsburg-Lothringen''' ({{k-fr|Marie-Antoinette Josèphe Johana de Habsbourg-Lorraine}}, [[2. marraskuuta]] [[1755]] – [[16. lokakuuta]] [[1793]]) oli [[Unkari]]n ja [[Böömi]]n prinsessa, [[Itävalta|Itävallan]] [[arkkiherttuatar]], [[Ranska]]n [[Dauphin|dauphine]] ja lopulta kuningatar. Hän oli Itävallan kuningattaren [[Maria Teresia]]n tytär ja keisari [[Joosef II|Joosef II:n]] sisar. Hän oli myös Ranskan kuninkaan [[Ludvig XVI|Ludvig XVI:n]] puoliso ja [[Ludvig XVII|Ludvig XVII:n]] äiti.
 
Politiikkansa, käytöksensä ja syntyperänsä vuoksi Marie Antoinette oli vihan kohteena [[Ranskan suuri vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] aikana, ja hänet [[Mestaus|mestattiin]] lokakuussa 1793.<ref name="Nenonen 972">Nenonen s. 972.</ref>▼
 
▲Politiikkansa, käytöksensä ja syntyperänsä vuoksi Marie Antoinette oli vihan kohteena [[Ranskan vallankumous|Ranskan vallankumouksen]] aikana, ja hänet mestattiin lokakuussa 1793.<ref name="Nenonen 972">Nenonen s. 972.</ref>
== Nuoruus ==
=== Wienissä ===
[[Tiedosto:Marie Antoinette Dancing.jpg|thumb|220px|Marie-Antoinette tanssii veljiensä Ferdinandin ja Maximilianin kanssa. Maalaus vuodelta (1765).]]
Marie-Antoinette oli viidestoista ja toiseksi nuorin keisari [[Frans I Stefan(keisari)|Frans I:n]]in ja keisarinna, arkkiherttuatar [[Maria Teresia]]n lapsista ja tyttäristä nuorin. Hän syntyi [[2. marraskuuta]] 1755 [[Hofburgin linnassalinna]]ssa Wienissä ja sai kasteessa[[kaste]]essa nimen ''Maria Antonia Josepha Johanna''. Nimenmuutos tuli ajankohtaiseksi vasta avioliiton myötä.<ref name="Barth 217">Barth s. 217.</ref>
 
Nuori arkkiherttuatar sai puutteellisen kasvatuksen, ja osoitti kiinnostusta vain tanssia[[tanssi]]a ja musiikkia[[musiikki]]a kohtaan. Vielä kymmenvuotiaana hänen lukutaitonsa[[lukutaito]]nsa oli heikko, eikä hän siksi juuri harrastanut lukemista. Hän oppi latinan[[latina]]n alkeet, ei saanut minkäänlaista opetusta valtiollisissa asioissa ja puhui erittäin huonosti [[Ranskan kieli|ranskaa]], koska hän piti [[Saksan kieli|saksaa]] tärkeämpänä kielenä.<ref name="Haslip 16">Haslip s. 16.</ref>
 
Aikakauden hallitsijoiden tavoin keisarinna Maria Teresia pani lastensa avioliitot palvelemaan poliittisia tarkoitusperiään. Niinpä Marie Antoinetten vanhemmat sisarukset olivat avioituneet poliittisin perustein: Maria Christine avioitui [[Itävallan Alankomaat|Itävallan Alankomaiden]] sijaishallitsijan [[Albert von Sachsen-Teschen]]in kanssa, Maria Amalia [[Parma]]n [[herttua]]nherttuan Ferdinandin kanssa ja Maria Karolina [[NapoliNapolin kuningaskunta|Napolin]]n kuninkaan [[Ferdinand I (Sisilia)|Ferdinandin]]:n kanssa.<ref name="Haslip 16">Haslip s. 16.</ref>
 
Vuonna 1768 Marie Antoinette päätettiin naittaa Ranskan kuninkaan [[Ludvig XV (Ranska)|Ludvig XV:n]] lapsenlapselle ja kruununperilliselle [[Ludvig XVI|Ludvig XVI:lle]] Ranskan ja Itävallan välisen liiton vahvistamiseksi. Hänelle palkattiin ranskankielenranskan kielen opettajia ja Itävallan hovin väljempi [[etiketti]] sai väistyä [[Versailles]]iin sopivien käytöstapojen tieltä. Ranskalainen tanssimestari [[Jean-Georges Noverre]] opetti Marie Antoinettelle Versailles'issaVersaillesissa tanssittavia [[Menuetti|menuetteja]] sekä hovielämän edellyttämiä niiauksia.<ref name="Haslip 17">Haslip s. 17.</ref>
Tuleva kuningatar lähetettiin Wienistä huhtikuussa 1770 neljäntoista ikäisenä. Toukokuun alussa hänet luovutettiin Ranskan rajalla. Hän astui sisään [[Rein]]in rannalle rakennettuun luovutustaloon "itävaltalaiselta"”itävaltalaiselta” puolelta ja tuli ulos "ranskalaiselta"”ranskalaiselta” puolelta.<ref name="Barth 217">Barth s. 217.</ref>
 
==Avioliitto==
=== Dauphine ===
[[Tiedosto:MarieAntoinette1769-70.jpg|thumbnail|[[Franz Xaver Wagenschön]] maalasi Marie-Antoinetten muotokuvan pian [[vuonna 1770]] tapahtuneen vihkimisen jälkeen.]]
 
Marie-Antoinette luopui [[17. huhtikuuta]] [[1770]] virallisesti kaikista oikeuksistaan [[Itävalta|Itävallan]] keisarilliseen kruunuun. Kuukauden kuluttua, [[16. toukokuuta]], hänet vihittiin [[Versailles]]issa Ranskan [[dauphin]]in eli kruununperillisen kanssa. Tapahtuma herätti laajaa huomiota ympäri [[Eurooppa]]a loistokkaiden puitteidensa ja kuningasparin nuoruuden tähden.<ref name="Barth 217">Barth s. 217.</ref>
 
Hääjuhlallisuuksien lopussa Pariisissa[[Pariisi]]ssa järjestetty [[ilotulitus]] aiheutti katastrofin.: Ensimmäiset raketit lensivät väärään suuntaan ja räjäyttivät ilotulitusvaraston. Yli sata ihmistä menehtyi ja huhut Marie Antoinetten mukanaan tuomasta epäonnesta levisivät.<ref name="Barth 217">Barth s. 217.</ref>
 
Jo saapuessaan Versaillesin hoviin Marie Antoinette herätti kateutta [[aristokraatti]]sissa piireissä, joissa avioliittoihin{{selvennä|Miksi tämä on monikossa? Mihin tällä viitataan: avioliittoihin yleensä vai mihin? 3.7.2015}} suhtauduttiin epäluuloisesti. Hänen kauneutensa, nuoruutensa ja hieno sukupuunsa vaikeuttivat hänen sopeutumistaan uuteen elämään. Marie Antoinette ei helposti mukautunut "vanhan”vanhan hovin"hovin” monimutkaisiin tapoihin ja juonitteluihin, eikä vanhan kuninkaan Ludvig XV:n moraalittomaan käytökseen rakastajattarensa [[madame du Barry|du Barryn kreivittären]] kanssa. Dauphine hankki monia vihamiehiä kuningasperheen keskuudessa ja hovissa. Hänen puolisonsa tädit ja prinsessat Adeleine ja Victorie olivat vihamielisiä "itävallatarta"”itävallatarta” kohtaan ensi tapaamisesta lähtien.<ref name="Liisberg 46">Liisberg s. 46.</ref>
 
Itävallan suurlähettiläänä Ranskan hovissa toimiva kreivi Mercy-Argenteaun oli keisarinna Maria Teresialta saanut käskyn valvoa hänen tyttärensä toimia ja ilmoittaa Wieniin kaikesta mitä dauphine teki. Avioliitto ei vaikuttanut onnelliselta ja Marie Antoinette haki huvitusta tanssiaisista ja konserteista.<ref name="Barth 217">Barth s. 217.</ref> Lisäksi hän teki pitkiä huvimatkoja huonomaineisen lankonsa [[Kaarle X|Artoisin kreivin]] kanssa. Pariisiin suuntautuvilla yöllisillä matkoilla Marie Antoinette näyttäytyi oopperan naamiohuveissa seuranaan nuoria aatelismiehiä, usein englantilaisia.<ref name="Liisberg 46">Liisberg s. 46.</ref>
 
== Ranskan kuningatar ==
Kuningas [[Ludvig XV (Ranska)|Ludvig XV]] kuoltua [[10. toukokuuta]] [[1774]] Marie Antoinettesta tuli [[Ranska]]nRanskan ja [[Navarra]]n kuningatar. Hänen käytöksensä ei kuitenkaan muuttunut merkittävästi. Kesällä [[1775]] lähtivät liikkeelle ensimmäiset kuningattaresta laaditut pilkkalaulut[[pilkkalaulu]]t ja [[pamfletti|pamfletit]]. Ilkeyksien alkuunpanijana toimi hänen toinen lankonsa [[Ludvig XVIII|Provincen kreivi]], joka tavoitteli Ranskan kruunua, ja käytti kaikki keinot pitääkseen kuningasparin etäällä toisistaan. Marie Antoinette vaati virkavaltaa puuttumaan hänestä levitettyihin perättömiin huhuihin julkisilla paikoilla.<ref name="Liisberg 48">Liisberg s. 48.</ref>
 
Nopeasti Marie Antoinettesta tuli oman aikakautensa muodin keulakuva. Hänen pukeutumisensa oli ylellistä ja hänen hiuslaitteensa olivat korkeita ja mielikuvituksellisia. Hän järjesti kalliita juhlia ja peli-iltoja, jotka saattoivat kestää aamuun asti. Hovin suositut korttipelit[[korttipeli]]t kuten ''cavagnole'' ja ''lansquenet'' antoivat tilaa muodikkaalle ''farolle'', jossa voi menettää yhden yön aikana suuria summia.<ref name="Haslip 211">Haslip s. 211.</ref> Hovin sisältä Marie Antoinette keräsi ympärilleen pienen suosikkien joukon, johon kuului parikymmentä henkeä. Hänen "sisäpiirinsa"”sisäpiirinsä” aiheutti pahennusta niin kuninkaassa kuin hoviväessäkin. Yleinen tyytymättömyys lisääntyi entisestään kuningattaren jakaessa sisäpiirilleen virkoja, arvonimiä ja puhdasta rahaa. Ranska kärsi suurista talousvaikeuksista ja Marie Antoinetten anteliaisuus suosikeilleen koettiin loukkaavana kansaa kohtaan.<ref name="Liisberg 51">Liisberg s. 51.</ref>
 
== Perhe ja lapset ==
Rivi 56 ⟶ 58:
 
Ludvig XVI:n ja Marie Antoinetten avioliitosta syntyivät lapset:
* Marie-Thérèse Charlotte ([[1778]]–[[1851]]1778–1851),
* Louis-Joseph-Xavier-François ([[1781]]–[[1789]]1781–1789), dauphin,
* [[Ludvig XVII|Louis-Charles (Ludvig XVII)]] ([[1785]]–[[1795]]1785–1795), Normandian herttua,
* Sophie-Beatrix ([[1786]]–[[1787]]1786–1787).
 
== Elämä hovissa ==
Marie-Antoinette yritti vaikuttaa kuninkaan poliittisiin päätöksiin sekä ministerinimityksiin ja erottamisiin, mutta pääasiassa hän puuttui kuninkaan ystävien asioihin. Näin hän sekaantui myös skandaaliin, jonka yhteydessä [[Lontoo]]n suurlähettilästä kreivi Guinesia syytettiin kavalluksesta. Hän erotti myös kuninkaan tärkeimpiin ja keskeisimpiin avustajiin kuuluvan valtionvarain yleistarkastajan [[Anne Robert Jacques Turgot]]’n.<ref name="Haslip 129">Haslip s. 129.</ref>
 
Hovissa Marie Antoinette joutui toistuvasti hoviväen juonittelujen kohteeksi. Hänen oletetuista rakastajistaan mainittiin muun muassa ruotsalainen [[ylimys]], [[Harvialan kartanonherra|Harvialan herra]] kreivi [[Hans Axel von Fersen]].<ref name="Aubry 1 33">Aubry 1 s. 33.</ref> Lisäksi pamfletit mainitsevat hänellä olleen myös rakastajattaria.<ref name="Barth 217">Barth s. 217.</ref> Häntä syytettiin julkisten varojen tuhlaamisesta turhuuksiin sekä veljensä [[Joosef II]]|Joosef II:n]] ja Itävallan eduksi pelaamisesta. Puheet Marie Antoinetten monista huonoista ominaisuuksista tyhjensivät Versaillesin linnan vähitellen ihmisistä, jotka eivät hyväksyneet hovin tuhlailevaa elämänmenoa.
 
=== Paimenidyllistä menojen supistamiseen ===
[[Tiedosto:Ferme1.jpg|thumb|300px|Kuningattaren rakennuttama mökki vuodelta [[1783]].]]
Vuonna 1783 Marie Antoinette rakennutti Versailles'n palatsin puistoon idyllisen maalaiskylän, joka täytti hänen monet toiveensa leipomoineen ja mökkeineen.<ref name="Haslik 194">Haslik s. 194.</ref> Paluu luontoon ja paimenidyllit yhdistyivät maaseudun viattomuutta ja koskemattomuutta ihannoivassa aatemaailmassa. Puiston teatterissa kuningatar ystävineen esitti pastoraaleja, muun muassa [[Jean-Jacques Rousseau]]n näytelmää ''le Devin de Village''.<ref name="venla">{{Verkkoviite|Osoite=http://web.archive.org/web/20080221053250/venlahiidensalo.wordpress.com/2007/04/02/teinikuningatar-marie-antoinette/|Nimeke=Teinikuningatar Marie Antoinette|Tekijä=Hiidensalo, Venla|Viitattu=18.4.2015.}}</ref>
Vaikka vastaava rakentaminen oli Ranskan aristokratian naisten keskuudessa tavallista, Marie Antoinette sai runsaasti kritiikkiä maalaiskylästään. Monien mielestä hän oli tuhlari, joka halusi leikkiä paimentyttöä samaan aikaan kun oikeat maalaiset elivät vaikeissa oloissa.<ref name="Haslip 195">Haslip s. 195.</ref> Lisäksi Marie Antoinettea moitittiin "sisäkkömäisestä" pukeutumisestaan, ja siitä, että hän mainosti Itävallan [[Alankomaat|alankomaitten]] [[puuvilla]]teollisuutta [[Lyon]]in [[Silkki|silkin]]valmistajien kustannuksella.<ref name="Haslip 201">Haslip s. 201.</ref>
Rivi 99 ⟶ 102:
 
=== Perustuslaillinen monarkia ===
Ranskan kansalliskokous sääti [[10. lokakuuta]] [[1789]] valtiosääntöjä ja jätti kuninkaalle vain vähän valtaa. Kuningasperhe jäi Tuileries'iiin kansan valvonnan ja tarkkailun alle. Vallankumouksen edetessä kirkon, kruunun ja maanpakolaisten tilukset anastettiin. Kuningasta sitoivat kansalliskokouksen päätökset, ja lakien hyväksymisestä tuli jatkuvasti kiistaa. Poliittiset klubit suunnittelivat radikaaleja toimenpiteitä kuninkaan joutuessa sivustakatsojaksi.<ref name="Barth 222">Barth s. 222.</ref>
 
Vuoden 1790 alussa Marie Antoinetten elämä Tuileries'sa kävi niin sietämättömäksi, että hän oli valmis pakenemaan. Kaikki monarkiaa kannattavat tiesivät, ettei se voisi säilyä Pariisissa. Kuningas oli enää "ranskalaisten kuningas" aiemman Ranskan ja Navarron kuninkaan sijaan. Hän ei pystynyt estämään ''Livres des Comptes'' (Punainen kirja) julkaisemista; kirja sisälsi kaikki hovin kulut ja vuosien takaiset yksityiskohtaiset tiedot suosikeille maksetuista lahjoista ja palkkioista. Kuningas salli roskalehdistön ruotia kuningattaren lahjoituksia ystävilleen. Marie Antoinette itse sulkeutui huoneistoonsa eikä suostunut tapaamaan muita kuin lapsiaan.<ref name="Haslip 305-306">Haslip s. 305-306.</ref>
Rivi 123 ⟶ 126:
Samaan aikaan, kun Ranskan ulkoinen uhka kasvoi, lisääntyi radikalisoituminen valtion sisällä. Teloitettaviksi kuljetettiin tuhansia vallankumouksen vastustajia, myöhemmin myös vallankumouksellisia, jotka eivät toimineet riittävän radikaalisti.<ref name="Barth 224">Barth s. 224.</ref> Myös Ludvig XVI pidätettiin selvänä turvallisuusuhkana; kuninkaan salainen kirjeenvaihto eri henkilöiden kanssa paljasti hänen kaikki juonittelunsa vuodesta 1789 eteenpäin.<ref name="Haslip 373">Haslip s. 373.</ref>
 
* [[26. joulukuuta]] Konventti äänesti Ludvig XVI:n kuolemasta.
* [[21. tammikuuta]] [[1793]] kuningas teloitettiin.
* [[27. maaliskuuta]] [[Robespierre]] kiinnitti ensimmäisen kerran konventin huomion kuningattareen.
* [[13. heinäkuuta]] [[dauphin]] erotettiin äidistään ja annettiin rajasuutari Antoine Simonin huostaan.<ref name="Aubry 2. 63">Aubry 2. s. 63.</ref>
* [[2. elokuuta]] Marie-Antoinette erotettiin prinsessoista ja vietiin [[Conciergerie]]en selliin.
* [[3. elokuuta]] alkoivat kuningattaren kuulustelut.
 
=== Oikeudenkäynti ===
Rivi 134 ⟶ 137:
Lokakuun 3. päivänä 1793 yleinen syyttäjä [[Antoine Quentin Fouquier-Tinville]] haastoi Marie-Antoinetten [[vallankumoustribunaali]]n eteen. Jos Ludvig XVI:n oikeudenkäynnissä oli noudatettu kohtuullisesti oikeudenkäynnin muodollisuuksia, ne kaikki unohdettiin kuningattaren oikeudenkäynnissä. Häntä syytettiin liian hyvistä suhteista ulkovaltoihin. Koska kuningatar kielsi tapahtuneen, vallankumoustuomioistuimen puheenjohtaja Hermann syytti häntä Ludvig XVI:n maanpetoksen keskeiseksi yllyttäjäksi. Suutari Simonin huostassa ollut nuori kruununperillinen oli valmis todistamaan kaiken, mitä hänelle oli uskoteltu, muun muassa insestisen suhteen äitiinsä.<ref name="Barth 223">Barth s. 225.</ref> Marie Antoinette kieltäytyi ottamasta kantaa poikaansa koskeviin syytöksiin ja vetosi kaikkiin salissa oleviin äiteihin. Naispuolisen yhteisymmärryksen tukemana viimeisin syytös peruttiin.<ref name="Barth 226">Barth s. 226.</ref>
 
Kuningatar Marie-Antoinette tuomittiin kuolemaan syytettynä maanpetoksesta [[16. lokakuuta]] noin kello 4neljältä aamulla. Hän kirjoitti Ludvig XVI:n sisarelle Madame Elisabethille:
 
{{Sitaatti|''Minut on tuomittu kuolemaan. En pidä sitä häpeällisenä, sillä sitä se on vain rikollisille; minä puolestani saan pian liittyä veljenne seuraan. Olen syytön kuten hänkin ja toivon, että pystyn osoittamaan viimeisellä hetkelläni samanlaista rohkeutta kuin hän. Olen tyyni, koska omatuntoni on puhdas. Suren vain sitä, että joudun jättämään lapsiparkani. Tiedätte, että he ovat minulle kaikki kaikessa.''}}<ref name="TKH">Tieteen kuvalehti Historia 18/2013, s.66-73</ref>
Rivi 140 ⟶ 143:
Samana päivänä Marie Antoinette kuljetettiin teloituspaikalle kärryillä, kädet selän taakse sidottuina. Hän käyttäytyi arvokkaasti ja osoitti kansanjoukoille rohkeutensa viime hetkeen saakka. Hän myös kieltäytyi ripittäytymästä hänelle määrätylle perustuslailliselle papille. Viimeiset sanansa kuningatar lausui mestaajalleen astuttuaan tämän varpaille giljotiinilavalle noustessa: "Anteeksi, ''monsieur'', se ei ollut tarkoitukseni."<ref name="Haslip 398">Haslip s. 398.</ref>
 
Hieman yli puolenpäivän Marie-Antoinette teloitettiin giljotiinilla.<ref name="TKH"/> Kuningatar haudattiin Anjou-Saint-Honoré-kadun Madeleinen hautausmaalle. Hänen jäännöksensä kaivettiin haudasta [[18. tammikuuta]] [[1815]] ja haudattiin uudelleen [[21. tammikuuta]] Ranskan kuninkaiden hautakirkkoon Saint-Denisin luostarin basilikaan.
 
Marie-Antoinetten mestauksen jälkeen puhkesi Ranskan ja Itävallan välinen sota, joka päätti Bernisin ja Cahoiseulin solmiman pitkään jatkuneen liiton.
Rivi 147 ⟶ 150:
Kuningatar Marie-Antoinette on ollut suosittu aihe miltei koko elokuvan historian ajan. Hänen elämänsä ja kuolemansa ovat innostaneet sekä ohjaajia että näyttelijöitä. Kiinnostus aiheeseen on myös nykyajan ilmiö.
 
* [[1938]]: ''La Marseillaise'' (suom. ''Marseljeesi''), ranskalaisen ohjaajan [[Jean Renoir]]in elokuva, kertoo Ranskan kansallislaulun synnystä. Kuninkaana nähdään [[Pierre Renoir]] ja eleganttina kuningattarena [[Lise Delamare]], mutta ohjaaja hyödyntää kaikki ”Ulkomaalaiseen” kohdistuneet pahansuopuudet ja ilkeydet aina ulkomaisen avun pyytämiseen saakka.
* [[1938]]: ''Marie-Antoinette'', on [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] tehty elokuva, jonka ohjasi [[Woody van Dyke|W. S. Van Dyke]]. Ohjaaja keskittyy kuninkaan (Robert Morley) ja kuningattaren ([[Norma Shearer]]) vaikeaan suhteeseen sekä kuningattaren rakastumista kreivi von Ferseniin ([[Tyrone Power]]). Ohjaaja tuo esiin historiallisia vääristymiä ja toteuttaa elokuvan "hollywoodilaisella" tavalla.
* [[1946]]: ''L'Affaire du collier de la reine'' (Kuningattaren kaulakoru -skandaali) on ranskalaisen [[Marcel L'Herbier]]in ohjaama elokuva, jossa hän osoittaa kuningattaren syyttömyyden ja oikean syyllisen kreivitär de La Motten.
* [[1953]]: ''Si Versailles m'était conté...'' (suom. ''Kevytmielinen Versailles'') on ranskalaisohjaaja [[Sacha Guitry]]n elokuva, joka palauttaa mieliin historialliset romanssit vallan pyörteissä Versaillesin linnassa Ludvig XIV:n ajoista lähtien, aina vuoteen [[1919]] asti. Kuningattarena on [[Lana Marconi]].
* [[1955]]: ''Si Paris nous était conté...'' (Jos Pariisi olisi kertonut...) on ranskalaisohjaaja Sacha Guitryn toinen Marie Antoinette -aiheinen elokuva, ja pääroolissa Ranskan kuningattarena on jälleen Lana Marconi.
* [[1956]]: ''Marie-Antoinette reine de France'' (Marie-Antoinette, Ranskan kuningatar), ranskalainen elokuva, jonka ohjasi [[Jean Delannoy]]. Elokuva kertoo aikakauden tapahtumista ja niiden vaikutuksesta hyväntahtoisesti ja kuningatarta ymmärtäen. [[Michèle Morgan]] luo herkästi haavoittuvan kuningattaren, jota pepivät suhteet kuninkaan ([[Jacques Morel]]) ja kreivi von Fersenin ([[Richard Todd]]) välillä. Ohjaaja esittää kuningattaren uhrina ja symbolina.
* [[1958]]: ''La Mort de Marie-Antoinette'' (Marie-Antoinetten kuolema), ranskalainen TV-filmi, jonka ohjaajat ovat Stellio Lorenzi, Amélie Breton ja Alain Decaux. Tämä on merkittävä tv-dramatisointi, jossa huolellisesti kuvataan tapahtumien ilmapiiriä. Rooleissa ovat Michel Bouquet (Robespierre), François Maistre (Fouquier-Tinville), François Chaumette (Hermann), Annie Ducaux (Marie-Antoinette) ja [[Jean Rochefort]] (kuningattaren asianajaja).
* [[1963]]: ''Le Chevalier de Maison-Rouge'' (Punaisen talon ritari), ranskalainen TV-elokuva, jossa oli neljä jaksoa. Elokuvan ohjaajana toimi Claude Barma. Sarja glorifioi monarkistisia arvoja ja tuo esille uskollisia kuninkaan kannattajia, kun Ludvig XVI on jo teloitettu. Näyttelijöinä ovat [[Annie Ducaux]] (Marie-Antoinette), [[Jean Desailly]] (Punaisen talon ritari eli Morand) ja [[Julien Guiomar]] (vanginvartija Santerre).
* [[1970]]: ''[[Lady Oscar (manga ja anime)|Lady Oscar]]'', ohjaajien [[Tadao Nagahama]]n ja [[Osamu Dezaki]]n ja kirjoittajan [[Riyoko Ikeda]]n tekemä manga ja anime-sarja. Tässä sarjassa päähenkilö on Oscar François de Jarjayes eli Lady Oscar, joka on miehen etunimestä huolimatta oikeasti nainen. Miehen tavoin Oscar toimii Marie Antoinetten suojelijana ja henkivartijana.
* [[1979]]: ''[[Lady Oscar]]'' japanilais-ranskalainen kuvattu elokuva, jonka on ohjannut [[Jacques Demy]]. Tässä elokuvassa Marie Antoinettea esittää [[Christine Böhm]].
* [[1990]]: ''L'Autrichienne '',(Itävallatar), ranskalaisen ohjaajan [[Pierre Granier-Deferre]]n elokuva, jossa pääroolia esittää saksalainen näyttelijä ja laulaja [[Ute Lemper]].
* [[2006]]: ''[[Marie Antoinette (elokuva)|Marie Antoinette]]'', yhdysvaltalaisen [[Oscar-palkinto|Oscar-palkitun]] käsikirjoittajan ja ohjaajan [[Sofia Coppola]]n elokuva, jossa pääroolia esittää [[Kirsten Dunst]]. Tässä elokuvassa kuvataan erityisesti kuningattaren huolettomia vuosia.
 
== Muuta ==
Vuosien [[1779]] ja [[1800]] välisenä aikana taidemaalari [[Elisabeth Vigée-Lebrun|Vigée-Lebrun]] maalasi Marie-Antoinettesta kolmisenkymmentä muotokuvaa.
 
[[Vuonna 1874]] Alfred von Arneth julkaisi ensimmäisen kerran keisarinna Maria Teresan ja kreivi von Mercy-Argenteaun salaisen kirjeenvaihdon. Vuonna 1877 julkaistiin ensimmäisen kerran kreivi von Fersenin papereita. Paperit tulivat uudelleen esille, kun eräs kreivin kaukainen sukulainen oli antanut ne myyntiin lontoolaiseen huutokauppaan.
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Marie_Antoinette”