Ero sivun ”Suomen sotakorvaukset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
poistettu ylimääräinen sana |
→Sotakorvaustuotteita: vuosiluku antamaan kontekstia kuvaillulle lähteelle |
||
Rivi 15:
Yhtenä sotakorvaustoimitusten tavaraeränä olivat pystytysvalmiit puutalopaketit. [[Josef Stalin]] lahjoitti taloja edelleen Puolaan. Niitä oli vuonna 2013 vielä jäljellä [[Varsova]]ssa noin kolmekymmentä.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kause, Pilvikki|Otsikko= Varsovan "Suomi-talot" tyhjenevät hiljalleen| Julkaisu =Helsingin Sanomat| Ajankohta = 15.9.2013|Vuosikerta = | Numero = 251/2013| Sivut = B 3|Julkaisupaikka = |Julkaisija = | Selite = | Tunniste = |Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}</ref>
Sotakorvaustuotteille valittiin toimittajat [[SOTEVA|Sotevan]] järjestämässä kokouksessa.<ref>Holmström 1986, 39</ref>Esimerkiksi [[Porin Konepaja]] toimitti erityisesti hyörykäyttöisiä sähkögeneraattoreita varusteineen, siis pieniä voimalaitoksia. Niiden voimanlähteitä kutsuttiin [[lokomobiili|teollisuuslokomobiileiksi]]. Lars Holmström (1986) selostaa näiden sotakorvaustuotteiden kehittämistä ja toimitusprosessia teoksessaan ''Maksoimme velkaa: sotakorvauspäiviä ja vähän öitäkin''.
Huomattavan erän sotakorvauksista muodosti rautatiekalusto, esimerkiksi yhteensä 728 kapearaiteista veturia, joista suurin osa oli höyryvetureita; merkittävin yksittäinen eli 525 yksilöä käsittänyt tyyppi oli [[PT-4]], joka muodostaakin maailman suurimman yhtenäisen sarjan kapearaiteisia höyryvetureita.
| |||